Puheenaihe

Viipuri oli 1900-luvun alussa Suomen musiikkipääkaupunki – "Vieraili maailmankuuluja taiteilijoita Anton Rubinsteinista lähtien"

Professori Reijo Pajamo kirjoitti kirjan Viipurin musiikkielämästä. Tietokirjaa kirjoittaessaan Pajamo suorastaan asui Kansallisarkistossa.

Viipurin Musiikkiopiston perustaja ja viulunsoiton opettaja Boris Sirpo on viipurilaisen musiikkihistorian ylpeyden aiheita.

-

Emeritusprofessori Reijo Pajamo on julkaissut uuden tietokirjan Musiikin juhlaa Wiipuris, joka kertoo Viipurin musiikkielämästä 1100-luvulta nykypäiviin saakka.

Pajamo tunnetaan Hyvinkäällä hänen vetämistään yhteislaulutilaisuuksista Kytäjän kirkossa.

Pajamo on kotoisin Sortavalasta, jonka musiikkielämästä hän on kirjoittanut kirjan jo vuonna 1985. Viipuri-aiheinen kirja sai alkunsa vuonna 2008, kun Pajamo piti Pamaus-seuralle esitelmän Viipurin musiikkielämän vaiheista.

– Seuran puheenjohtaja Pekka Pinomaa kysyi esitelmän jälkeen, voisinko saattaa kaiken tietoni kirjalliseen muotoon. Siitä hetkestä alkoi kirjan suunnittelu vakavassa mielessä. Tosin tällä välillä olen ehtinyt kirjoittaa jo neljä muuta kirjaa, muun muassa Suomen kuorolaulun historian, Pajamo kertoo.

Viipurin musiikkielämän historia rakentuu lukuisista yksittäistapahtumista, mutta Pajamo on rakentanut niistä historiallisen kokonaiskuvan.

– Esimerkiksi saksalaissyntyisestä Richard Faltinista kertoessani nostan esiin sen, kuinka hän kokosi viipurilaisista harrastajasoittajista orkesterin ja kuoron. Sen seurauksena viipurilaisille tarjottiin vuonna 1860 ensimmäinen sinfoniakonsertti.

Viipurilla oli 1900-luvun alussa erittäin aktiivinen musiikkielämä, ja se veti konserttipaikkana vertoja Helsingille.

– Viipuri oli Helsingin ohella ainoa kaupunki maassamme, jossa oli jo 1900-luvun alussa valmiina rakennettuna orkesteri, ooppera ja musiikkiopisto. Vielä 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa kaupungissa vieraili maailmankuuluja taiteilijoita Anton Rubinsteinista lähtien, mutta 1920- ja 1930-luvuilla viipurilaisten oma konserttitarjonta kilpaili ulkomaisten vierailijoiden kanssa, Pajamo kertoo.

Ulkomaalaiset muusikot esiintyivät Viipurissa sen ihanteellisen maantieteellisen sijainnin ansiosta: kaupunki sijaitsi vilkkaan Pietari–Tukholma-reitin varrella.

– Viipurilaiset pääsivät nauttimaan tuon ajan tunnetuimmista taiteilijoista.

Konserttitarjonta oli sananmukaisesti valtava. Esimerkiksi konserttikaudella 1911–1912 Viipurissa oli lähes 90 julkista konserttia eli keskimäärin kolme konserttia per viikko.

Musiikin juhlaa Wiipuris käsittelee musiikkilajeja laajalla skaalalla: kirkkomusiikia, sotilasmusiikkia, konserttimusiikkia, oopperaa, kuoromusiikkia, viihdemusiikkia ja koululauluja.

– Kaupungissa harrastettiin kaikkia musiikinlajeja. Viipurilaisten ylpeyden aiheita olivat Boris Sirpon johtama Musiikkiopiston kamariorkesteri sekä viulutaituri Heimo Haitto, jotka tekivät viipurilaista musiikkikasvatusta tunnetuksi eri puolilla Eurooppaa.

Pajamo kertoo, että Viipurin orkesteritoiminta sai myös kaupungin taloudellista tukea.

– Asiasta käytiin tiukkojakin neuvotteluja, sillä esimerkiksi Turussa orkesteritoiminta sai suurempaa tukea, vaikka siellä oli pienempi orkesteri.

Pajamo myöntää, että tietokirjan kokoaminen oli melkoinen urakka, sillä aineisto oli hyvin hajallaan eri paikoissa.

– Välillä suorastaan asuin Kansalliskirjaston sanomalehtisalissa ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tiloissa. Tämä työ jos mikään kysyy istumalihaksia, Pajamo tuumaa.

Valokuvia kirjaansa Pajamo sai Museovirastosta ja Turun Sibelius-museosta sekä yksityishenkilöiltä. Työmäärästä kertoo osaltaan myös se, että kirjassa lueteltujen henkilöiden nimilista on mittava: siinä on kaikkiaan noin 2 300 nimeä. Pelkästään S-kirjaimella alkavia nimiä on lähes 250.

Kirjan viimeisessä luvussa ”Viipurin kaikuja sotien jälkeisessä Suomessa” esitellään 35 viipurilaistaustaista taiteilijaa, joista 18 Pajamo on tavannut henkilökohtaisesti.

– Kirjan lopussa on melkein 50 sivua tarkkoja henkilökuvauksia viipurilaislähtöisistä taiteilijoista. Osa heistä elää vielä. Osan nimet kuulemme usein kuunnellessamme radiosta lauantain toivottuja levyjä, Pajamo sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Amadeukselta uusi aluevaltaus – vaihtoi tangon mustalaismusiikkiin11.7.2018 05.00
Rikoksista tuomitut naiset tanssivat huippuohjaajan kauniilla musiikkivideolla – "Kaikki antoivat kaikkensa"8.7.2018 21.00

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu