Puheenaihe

Marjatila lopetti mansikanviljelyn 30 vuoden jälkeen – keskittyy nyt suomalaisille tuntemattomaan supermarjaan

MARJAT Pikku-Raivan tila lopetti mansikanviljelyn yli 30 vuoden jälkeen. Saskatoonia, mustaherukkaa ja vadelmaa saa yhä.

Pikku-Raivan marjatilalla ahertava Irene Vuollet laittaa saskatoonia mieluiten mehuihin, piirakoihin ja smoothieihin. - Myös poimiminen on helppoa, kun ei tarvitse mennä polvilleen maahan.

riikka jokinen

Vuodesta 1985 asti toiminut Pikku-Raivan marjatila lopetti mansikanviljelyn yli 30 vuoden jälkeen.

– Aika aikaansa ja nyt se loppui. Syksyt ja talvet olivat huonoja, ikäkin osittain vaikutti päätökseen. Ehkä isoin syy olivat kuitenkin talvivauriot, joten päätimme lopettaa mansikanviljelyn kokonaan, Pikku-Raivan marjatilan Marita Laitinen kertoo.

Sen sijaan saskatoonin, mustaherukan ja vadelman viljely jatkuu normaaliin tapaan.

Saskatoonit ovatkin kypsyneet jopa viikkoja etuajassa helteiden takia. Niitä on päässyt viime viikosta lähtien poimimaan. Mustaherukan poiminta alkaa puolestaan tälläviikolla.

Saskatoon on ulkonäöltään hieman mustikan näköinen, 2–6 metriä korkeissa pensaissa kasvava terveyspommi, joka soveltuu niin hilloihin, hyytelöihin, leivontaan, juomiin, puuroihin kuin vaikkapa jälkiruokiinkin. Marjoja voi käyttää tuoreena, pakastettuna, kuivattuna ja marjoista voidaan puristaa mehua.

– Sitä käytetään niin kuin muitakin marjoja. Vain mielikuvitus on rajana.

Laitinen itse pitää marjasta eniten pakkasesta sulatettuna sellaisenaan tai raparperin kanssa hillona.

Pikku-Raivassa on viljelty Laitisen muistin mukaan saskatoonia vajaat parisenkymmentä vuotta.

– Otimme sen viljeltäväksi aikoinaan mielenkiinnon vuoksi, vähän niin kuin kylkiäisiksi.

Marja on kuitenkin yhä suomalaisille varsin vieras tuttavuus. Laitinen tietää, mistä se johtuu.

– Mansikkaa syövät kaikki. Saskatoonista taas tykätään tai ei. Marjasta tuskin ikinä tulee koko kansan suosikkia.

Millainen saskatoonin maku sitten on? Laitisen mukaan maku on hapoton ja se vivahtaa hieman mustikkaan. Kuumennettaessa maussa on vivahdus karvasmantelia.

Saskatoonin sato on Laitisen mukaan tänä vuonna hyvä. Se, mihin asti marjaa on saatavilla, riippuu säästä. Yleensä kausi kestää parisen viikkoa.

Pikku-Raivan tila on yksi harvoista Etelä-Suomen tiloista, joissa saskatoonia viljellään. Toinen tila sijaitsee Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton mukaan Lohjalla.

– Marjan kasvatusaika on pitkä. Menee viidestä seitsemään vuoteen ennen kuin saskatoon kasvaa satoikään. Lisäksi viljelyssä on omat epävarmuustekijänsä. Jos kyseessä olisi helppo marja niin viljelijöitä olisi varmasti enemmän, Laitinen pohtii.

Vaikka saskatoonin kasvatus on vaikeaa, poimiminen on sitäkin helpompaa.

– Pensaat ovat korkeita, joten ei tarvitse mennä polvilleen tai kyykkyyn kuten mansikoita poimiessa, Pikku-Raivan tilalla ahertava Irene Vuollet kertoo.

Saskatoon

Saskatoon-nimikettä käytetään marjatuomipihlajan viljelyyn valikoiduista ja nimetyistä lajikkeista.

Peräisin Pohjois-Amerikasta, jossa alkuperäiskansat käyttivät sitä monipuolisesti ravintona ja rohtona.

Paljon terveysvaikutuksia. Marjojen antioksidanttisuus on hyvin korkea, ja niissä on paljon vitamiineja sekä kivennäisaineita.

Marjat ovat raakoina vihreitä, kypsyessään ne muuttuvat pinkin punaisiksi ja kypsinä tummansinisiksi, lähes mustiksi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

"Kyllä täältä saisi jo piirakkamarjat" – Uusi nettipalvelu näyttää, mistä mustikat löytyvät12.7.2018 20.15
Pitkän linjan marjatietäjä teilaa väitteet surkeasta mansikkakesästä – "Täyttä roskaa"11.7.2018 19.50
Mansikkakausi koittaa – näin teet mansikoista vinaigrettea ja gazpachoa20.6.2018 15.50

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu