Puheenaihe

Suomen metsiä hakataan nyt enemmän kuin ikinä – kohutut avohakkuut yleisin hoitotapa

Sampo Manninen esittelee jälkeä, miltä jatkuvapeiteisellä menetelmällä kaksi vuotta sitten hakattu metsä näyttää nyt. Tukkipuuta oli hakkuusta peräti 82 %. Sekapuustoa kasvaa vahvasti, ja mustikkaa. Hakkuut tehtiin isolla metsäkoneella talviaikaan.

Tarja Heikkonen

Suomen metsiä hyödynnetään teollisuuden tarpeisiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Luonnonvarakeskus (Luke) kertoi kesäkuussa, että viime vuonna metsäteollisuuden tarpeisiin puuta hakattiin 63 miljoonaa kuutiometriä ja muihin tarpeisiin yhdeksän miljoonaa.

Runkopuun hakkuissa päästiin siten uuteen ennätykseen, yli 72 miljoonaan kuutiometriin. Määrä on kolme prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Määrä nousi jo kolmantena vuonna peräkkäin yli kaksi miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin.

Viime vuonna hakkuut ylittivät hakkuumahdollisuudet muun muassa Kanta-Hämeen maakunnassa.

– Pitkällä jaksolla on kumminkin syntynyt hakkuusäästöjä. Ylitys ei tarkoita "pääoman syömistä" vaan säästöjen purkua, toteaa asiakkuus- ja metsäpäällikkö Vesa Orjasniemi Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeestä.

– Hakkuut vaihtelevat markkinatilanteen mukaan. Nyt miltei kaikille puutavaralajeille on hyvä kysyntä ja tukkien hinta on noussut merkittävästi, t

Tänä vuonna metsäteollisuuden tuotanto- ja vientimäärien kasvun on arvioitu nostavan teollisuuspuunhakkuut arviolta 65 miljoonaan kuutiometriin.

Suomen metsäkeskuksen suhdannekatsauksen mukaan sellun tuotanto- ja vientimäärien reipasta kasvua selittää kotimaan investointien täysimääräinen käyttöönotto tänä vuonna.

Myös sahatavaravienti Suomesta on kasvanut.

Kiinasta on tulossa Suomen sahatavaran viennin tärkein kohdemaa sekä viennin määrällä että arvolla mitattuna.

Esimerkiksi Riihimäellä suurin osa Versowoodin tuotannosta, eli noin 80 prosenttia, menee vientiin. Perinteisiä vientimaita ovat Ranska ja Saksa. Myös Kiina on noussut tärkeäksi vientimaaksi.

Kuusi- ja mäntykuitupuiden lisääntyvä käyttö kartongin ja sellun tuotannossa on nostanut niiden hintoja. Kuusitukin hinta on noussut eniten.

– Kuusitukin nousussa on jo pitempi trendi. Se on historiallisesti aika korkealla. Kuitupuulla hinnan kehitys ei ole ollut niin hyvä kuin tukilla, vaikka markkinatilanne sen mahdollistaisi, toteaa Orjasniemi.

Metsäenergian käyttö laahaa sen sijaan kaukana sille asetetuista tavoitteista.

Haketta tulee nyt sivutuotteena sahoilta, kun sahat käyvät täysillä. Hakkuutähteitäkin kerätään aktiivisesti energiapuuksi ilman erillistä energiapuukorjuuta.

Korjattua energiapuuta on jo ennestään aika paljon varastossa.

Avohakkuu on yleisin tapa hoitaa metsää, koska sen uskotaan olevan menetelmistä paras.

Asiantuntijoiden mukaan näin ei kuitenkaan ole, vaan siihen on päädytty aikoinaan teollisuuden tarpeiden tähden.

Jatkuvapeitteinen metsänhoito on toistaiseksi marginaalissa, vain parin prosentin luokkaa. Suomessa metsänomistajat ovat voineet tehdä jatkuvapeitteistä metsänhoitoa vasta vuodesta 2014, jolloin metsälakia uudistettiin.

Viestintäyrittäjä Sampo Manninen Lopelta siirtyi jatkuvaan kasvatukseen pari vuotta sitten. Hakkuut suunnitellut Arvometsä Oy koulutti metsäkonekuljettajan toteuttamaan hakkuun oikealla tavalla.

– Tuotto ylitti jopa odotukset. Silloin hintataso oli alempi ja tällaisen hakkuun kuutiohinta 5 euroa uudishakkuuhintaa alempi, mutta ero on koko ajan kaventunut. Tässä hoitotavassa hakkuita tehdään tiheämmin, seuraava jo 10-15 vuoden päästä.

Nytkin metsä kasvaa mustikkaa, eikä hakkuujälkiä paljon näy. Metsäkoneen alle kasatut risukasat pilkottavat vielä paikoin.

– Ei tarvitse istuttaa taimia, eikä tehdä maanmuokkausta, ojitustarve vähenee. Tämä on täysin maalaisjärkeen käyvää metsänhoitoa.

Pari naapuria oli katsomassa hakkuutöitä, ja on ottanut saman hoitotavan käyttöön.

Mannisen mukaan hoitotavan eteneminen on kuitenkin hidasta, kun metsäteollisuuden intressit ohjaavat metsänhoitoa sellutuotantoon.

Puun hintatietoja

Häme-Uusimaa, kesäkuu 2018:

Uudishakkuusta (avohakkuu), maanomistajalle jäävä summa (= ns. kantohinta) euroa/kuutiometri korjuukulujen ja ajokulujen jälkeen:

kuusitukki 68,50 e, mäntytukki 65,49 e, koivutukki 51,33 e,

kuusikuitu 24,90, mäntykuitu 20,05, koivukuitu 19,11 e.

Huom. metsätulosta menee 30 % pääomaverotulovero, jota pienentää, jos on verovuonna vähennyskelpoisia kuluja .

Harvennushakkuussa hinta on alhaisempi.

Lähde: Metsänhoitoyhdistys Uusimaa, metsänhoitoyhdistysten ja MTK:n hintatietojen pohjalta

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Suomi tarjosi apua metsäpalojen riivaamalle Ruotsille – tällainen joukko valmiina lähtöön 24 tunnissa26.7.2018 19.45
Poliisilta tärkeä muistutus metsässä liikkuville – ”Pahinta on hätiköidä”17.7.2018 09.48
Tiesitkö tämän aarteiden etsinnästä valtionmailla? Sotamuistot jäävät metsään27.6.2018 16.30

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu