Puheenaihe

Perheen taloustilanne näkyy lapsen koulumenestyksessä – Asiantuntija varoittaa rahalla palkitsemisesta

Ensimmäisen luokan aloittavien lasten taustoissa on huomattavia eroja.

Arkisto/Päivi Tuovinen

Ensimmäiselle luokalle astuvat koululaiset tulevat hyvin erilaisista taustoista. Osa ekaluokkalaisista osaa lukea, osa ei erota kirjaimia toisistaan. Osan vanhemmat ovat hyvätuloisia ja lapset puetaan ensimmäistä koulupäivää varten merkkivaatteisiin, osa astuu kouluun isosiskolta tai -veljeltä perityissä hepenissä. Tammikuussa syntynyt lapsi on lähes vuoden vanhempi kuin joulukuussa syntynyt.

Mannerheimin lastensuojeluliiton auttavien puhelinten päällikön Tatjana Pajamäen mukaan monet lasten väliset erot tasoittuvat ensimmäisen luokan loppuun mennessä. Huolestua ei tarvitse, vaikka lapsi tarvitsisi apua oikeiden kirjojen valitsemisessa tai kynien ja kumien muistamisessa. Vanhempien tehtävänä on luoda lapselle arjen raamit, kun hän opettelee itsenäiseen koulutyöhön ja elämään.

– Ekaluokkalainen hyötyy vanhempien kannattelusta. Itsenäisyyteen heittäminen ei tämän ikäisen lapsen kanssa toimi, Pajamäki sanoo.

Koululaisen mielen hyvinvointia kannattaa tarkkailla. Jos lapsi ei lähde mielellään kouluun, voi pohtia yhdessä, mikä esimerkiksi koulussa tai kavereissa stressaa.

Jos vanhempi on itse joutunut koulukiusaamisen uhriksi tai entisen opettajan kaltoinkohtelemaksi, muistot koulusta voivat olla katkeria. Tällaisia kokemuksia kannattaa pohtia viimeistään silloin, kun lapsi aloittaa koulun.

– Oma erillisyys lapsesta pitäisi tiedostaa. Sitä mitä itse on kokenut, joutuu työstämään. Kokemukset voivat tulla mieleen aivan yllättäen, joku epämääräisinä tai konkreettisina, Pajamäki sanoo.

Jos asiaa ei käy läpi, omat tuntemukset voivat siirtyä lapselle. Toisaalta niistä voi olla etua, jos tuntee omat vaaranpaikkansa ja osaa tukea lasta niissä oikean paikan tullen.

Turun yliopiston tutkijatohtori Outi Sirniön väitöskirjan mukaan perhetausta vaikuttaa voimakkaasti siihen, millaisia mahdollisuuksia lapsilla on saatavilla. Lapsen koulutukseen ja uraan vaikuttavat materiaaliset, sosiaaliset ja kulttuuriset toimintamahdollisuudet. Vanhempien tulotaso periytyy lapselle erityisesti pienituloisten ja suurituloisten joukossa.

Pajamäen mukaan erityisesti yläkoulussa, ammattikoulussa tai lukiossa olevien lasten ja heidän vanhempansa yhteydenotot MLL:lle paljastavat, että koululaiset ovat monesti todella eriarvoisessa asemassa.

Vanhempien pohtima ikuisuuskysymys on, pitäisikö lasta palkita rahalla tai muulla tavalla, kun hän saa koulusta hyviä arvosanoja.

– Sisäisen motivaation kannalta on hyödyllisempää, että lapsi oppii, että riittävä koulumenestys on itsessään merkityksellistä. Erityisesti yläkoululaiset tarvitsevat usein muistutusta siitä, miksi koulutyötä tehdään, ja mitä ovia voi sulkeutua huonon koulumenestyksen takia, Pajamäki kertoo.

Entäs mitä pitäisi tehdä silloin, kun vanhemman voimavarat ovat täysin lopussa? Pajamäen mukaan kysymys on tärkeä, sillä aikuisen rooli kannustajana on suuri. Jos tukijoukkona oleminen tuntuu liian raskaalta, kannattaa ottaa yhteyttä kouluun ja esimerkiksi oppilashuollon ammattilaisiin.

– Vaikka on kuinka kyvykäs, mutta taustajoukkojen voimavaroja ei ole, koulunkäynti on haastavampaa kuin niillä, joiden taustajoukoilla ovat asiat kunnossa. Vaatii oppilaalta aikamoista rohkeutta ja itsenäisyyttä, että pärjää yksin. Tällaisessa tilanteessa myös muiden aikuisten rooli korostuu, Pajamäki sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

”Koulussa heitellään pikku kolikoil” – tällaista on lasten kokema köyhyys Suomessa23.3.2015 18.50
Kun lapsi kertoo koulukiusaamisesta, älä tee näin – "Monesti vanhempi saattaa ajatella helpottavansa"9.8.2018 07.00
Lapsiasiainvaltuutettu: Koulukiusattujen määrä laskenut – "Kiusaamiseen suhtaudutaan vakavammin"11.8.2018 07.18

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu