Puheenaihe

Äidin painajainen: Teini-ikäisen karkumatka ei saa poliisia liikkeelle – "Huoli on joka kerta jäätävä"

YKSIN    Vantaalaisäiti kokee, ettei viranomaisilla ole resursseja auttaa edes silloin kun alaikäinen lapsi on kateissa.

– sossutäti ja laitos, johon tyttö on sijoitettuna, toivottavat kyllä voimia, mutta ihan yksin tässä ollaan, toteaa monta kertaa karkureissulle lähteneen alaikäisen tytön äiti. Kuvan henkilö ei liity juttuun.

Tiina Örn

Helmikuussa vuonna 2017 se alkoi. Silloin 14-vuotias vantaalainen Sara karkasi. Sen jälkeen Sara on karannut yli 10 kertaa niin kotoa kuin laitoksesta, jossa hän ollut ollut sijoitettuna.

Jokainen karkureissu on ollut Saran läheisille painajaista.

– Olemme toimittaneet poliisille kuvia, olemme laittaneet ilmoituksia sosiaaliseen mediaan, olemme yrittäneet selvittää puhelutietoja ja paikantaa Saraa. Huoli lapsen tulevaisuudesta ja terveydestä on joka kerta jäätävä, kuvaa äiti Margit Ranta.

Hän kokee läheisten jäävän huolensa kanssa yksin, apua lapsen etsintöihin ei saa viranomaisilta.

– Koska Sara on joka kerta lähtenyt vapaaehtoisesti, ei poliisi etsi häntä aktiivisesti. ”Mikäli tulee jossain vastaan, niin voidaan ottaa talteen”, on vastaus, jonka olemme saaneet poliisilta, sanoo Ranta.

Vanhempi konstaapeli Tiina Kuosa Itä-Uudenmaan poliisista kommentoi, ettei poliisi ole ensisijaisesti ja automaattisesti se, joka etsii karkumatkalla olevia nuoria.

– Jos nuori karkaa kotoaan tai sijoituspaikastaan, niin ensisijaisesti huoltajat ja sijoituspaikan henkilökunta etsivät häntä. Jos on tehty katoamisilmoitus, niin poliisilla on mahdollisuus noutaa nuori kohdatessaan hänet, sanoo Kuosa.

Sijoitetut lapset ja nuoret ovat sijoituspaikkansa vastuulla, muistuttaa sosiaalityön esimies Saana Pukkio Vantaan kaupungilta.

– Se tarkoittaa, että karanneesta nuoresta tehdään virka-apupyyntö sosiaali- ja kriisipäivystykselle ja tarvittaessa poliisille, jotta nuori saataisiin takaisin sijoituspaikkaansa. Sijoituspaikat myös itse etsivät nuoria paikoista, joissa voivat olettaa heidän oleskelevan. Tavattaessa poliisi toimittaa nuoren takaisin sijoituspaikkaan, mutta se edellyttää, että asiassa on tehty virka-apupyyntö, kuvaa Pukkio.

Vanhempi konstaapeli Kuosa lisää sijoituspaikan henkilökunnan pyytävän poliisilta virka-apua esimerkiksi tilanteissa, joissa tiedetään nuoren olevan seurassa, joka ei ole hänelle esimerkiksi iän tai muun syyn takia hyväksi ja on syytä epäillä nuoren olevan vaarassa joutua rikoksen kohteeksi.

– Silloin poliisi hoitaa kohteeseen menon ja lapsen tai nuoren palauttamisen sijoituspaikkaan.

Tänä kesänä Sara oli jälleen kateissa. Läheisillä oli tiedossa muun muassa ip-osoite, josta Sara oli kirjautunut elokuvien toistopalveluun.

– Näistä osoitteista ja puhelinerittelystä viestitin sekä lastensuojeluun että Saran laitokseen. Laitoksesta sanottiin, etteivät he voi tehdä niille mitään. Lastensuojelusta sanottiin, että täytyy tarkistaa, onko virka-apupyyntö poliisille voimassa. Mitään muuta vastausta emme asiaan saaneet.

Margit Ranta harmittelee myös mutkikkaita viestintäsääntöjä.

– Sara on ollut hatkassa kaverin kanssa, joka on myös sijoitettuna laitokseen, mutta toiseen laitokseen kuin Sara. Pyysin Saran laitosta ottamaan yhteyttä kaverin laitokseen ja saada asiaa sitä kautta selville, mutta he sanoivat, etteivät he saa vaihtaa nuorten tietoja keskenään.

Lastensuojelun työntekijöille Margit Ranta antaa kiitoksen.

– Lastensuojelun henkilöitä en missään nimessä tahdo moittia, mutta heilläkin on resurssipula. Meidän läheisten täytyy jaksaa olla reippaita. Vaikka sossutäti ja laitos ovat mukavia, niin ihan yksin tässä ollaan. He toivottavat meille voimia, sanoo Ranta.

Saran nimi on äidin toivomuksesta muutettu.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu