Paikalliset

Kiitotien pinnassa pitää aina olla kesäkeli

Lentoseman kunnossapidon työnjohtaja Simo Solkinen ja lentoliikennetoiminnan apulaisjohtaja Heini Noronen-Juhola ovat ylpeitä Helsinki-Vantaan lentokentän lumitöiden laadusta.

Armi Suojanen

Kymmenen harja-autoa, kaksi linkoa, kaksi formiaattia levittävää jäänsulatusautoa ja niiden perässä lennonjohdolle tietoa keräävä kitka-auto ovat näyttävä letka. Se lähtee liikkeelle kiitotien päästä shakkikellon tarkkuudella, kun Helsinki-Vantaan lentoaseman lennonjohto on antanut luvan.

– Kiitoteiden puhdistus on minuuttipeliä, kertoo lentoaseman kunnossapitoyksikön kirkkonummelainen työnjohtaja Simo Solkinen.

 

Kiitoteiden puhdistus on minuuttipeliä.”

Lumen auraamiseksi ja asvalttipinnan vimpan päälle sliippaamiseksi on useampia karttoja erilaisille tuulille ja muulle vallitsevalle säälle. Kaikki on tarkkaan laskettua ja mitoitettua. Pahimman pyryn aikana pidetään auki vain kaksi kiitotietä.

 

Yhden kiitotien lumitöihin kuluu 13 minuuttia. Kaikki kolme kiitorataa ja rullaustiet on putsattu tasan 68 minuutissa. Ja koko urakan ajan lentokoneita tulee ja menee.

– Kiitoteillä pitää aina olla kesäkeli, Solkinen kiteyttää porukkansa mission.

Lentokenttäalueen kunnossapito on jaettu tärkeysjärjestykseltään kolmeen tasoon. Ykköseen kuuluvat liikennealueet, kuten kiitotiet, joita hoitavat ”omat miehet” kolmessa vuorossa. Kakkonen on asemataso, jossa siirrellään matkalaukkuja, kuljetetaan aterioita ja tankataan kone. Asematason kunnossapidossa käytetään myös jonkin verran alihankkijoita. He työskentelevät kahdessa vuorossa.

Maapuoleksi kutsutaan muun muassa pysäköintitasoja. Maapuoli on lähes kokonaan alihankkijoiden hoidossa.

Lentoaseman liiketoiminnan apulaisjohtaja Heini Noronen-Juhola pudottelee kunnossapidon faktoja kuin nauhalta. Eikä ihme. Viime talvesta lähtien Helsinki-Vantaalla on rampannut jos jonkin maalaista tv-kanavaa, toimittajaa ja kuvaajaa katsomassa Helsinki-Vantaan snow-how’ta.

– Mediat ovat todellakin olleet kiinnostuneita, miten me teemme talven ihmeen, Noronen-Juhola kertoo ja kehuu, että Helsinki-Vantaa on maailmanmestari lentokenttien lumitöissä.

Talven ihme tehdään pikkutarkalla suunnittelulla, ammattitaidolla ja järeällä erikoiskalustolla.

Talvella kunnossapidossa on maksimimiehityksenä noin 70 vakinaista työntekijää ja yli 40 niin sanottua talvimiestä, jotka ovat hommissa suunnilleen loka-marraskuusta huhtikuuhun.

Kunnossapidossa käytetään yli sataa erilaista autoa ja laitetta.

Kenttää hinkkaavat superleveät aurat. Ne ovat yhdeksän metriä leveitä ja niiden työleveys on 5,5 metriä, kun ne käännetään 35 asteen kulmaan. Harja-auton ”suti” on seitsenmetrinen ja työleveys 5,5 metriä.

Kun kymmenen harja-autoa menee talvella muodostelmassa pitkin kiitorataa, niiden taakse jää 45 metriä putipuhdasta pintaa. Kiitotiet ovat leveydeltään 60 metriä, mutta koko väylää ei aurata.

Auraharjapuhallin koostuu nimensä mukaisesti aurasta, keskellä olevasta harjasta ja viimeistelyn tekevästä puhaltimesta. Noronen-Juhola vertaa auraharjapuhallinta kolmiteräpartakoneeseen.

Espoolainen Noronen-Juhola on ollut tehtävässään neljä vuotta, joista kolmena talvena on taisteltu lumen kanssa urakalla.

– Talvella 2009–10 lunta satoi yhteensä 188 senttimetriä ja viime talvena 216, diplomi-insinööri luettelee.

Tänä vuonna pyryt alkoivat vasta vuodenvaihteessa ja tammikuussa satoi 50 senttimetriä.

Vaikka lumentulo lakkaisi tähän, miehillä riittää kunnossapitohommaa, kuten lumikasojen kuljettamista, siipien jäänestoaineen glygolin imemistä asvaltin pinnalta ja koneiden korjausta.

Koko talvikunnossapitoon uppoaa vuosittain 5–10 miljoonaa euroa.

Näin sujuvat lumityöt. Katso video Youtubessa:

http://www.youtube.com/watch?v=Yas5NdrmixU&list=UUvnYDT1WxX5hbBvfMJBX24A&index=8&feature=plcp

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu