Puheenaihe

Google, Facebook ja muut nettijätit velvoitetaan maksamaan tekijänoikeuksista – "Kuluttajallekin iso helpotus"

Jatkossa kuluttajien ei tarvitse itse huolehtia tekijänoikeuskysymyksistä, vaan asia on nettijättien vastuulla. Tämä on herättänyt myös huolta mahdollisesta ennakkosensuurista. Kuvituskuva.

Sauvo Jylhä

Facebookin ja Googlen kaltaiset internetyhtiöt kantavat jatkossa vastuun niiden kautta jaettujen sisältöjen tekijänoikeuksista. Euroopan parlamentti määritteli kantansa asiaan keskiviikkona.

–  Seuraavaksi parlamentti neuvottelee yksityiskohdista jä­sen­mai­ta edus­ta­van neu­vos­ton ja komission kans­sa. Tämä asia on saanut uskomattomat mittasuhteet, mutta nyt ollaan vihdoin loppusuoralla. On puhuttu paljon siitä, että uusi laki olisi rajoittava. Ehdottomasti näen tämän kuluttajan kannalta helpottavana ja mahdollistavana, Teoston yhteiskuntasuhteiden ja EU-asioiden päällikkö Riikka Railimo sanoo.

Tiivistettynä kyse on siitä, että Facebookin ja Googlen kaltaiset internetyhtiöt – alustapalvelut – velvoitetaan maksamaan mediayhtiöille ja esimerkiksi musiikintekijöille tekijänoikeuksista.

– Tällaiset alustapalvelut eroavat esimerkiksi Spotifystä ja Deezeristä siten, että muut ihmiset lataavat näihin sisältöä. Tähän asti lainsäädäntö on mahdollistanut sen, että alustapalvelut ovat voineet sanoa olevansa vain sisällön välittäjiä, joilla ei ole sisällöstä vastuuta, Railimo selittää.

Asia ei ole ollut aivan yksiselitteinen tähänkään asti. Railimo toteaa, etteivät alustapalvelut tähänkään saakka ole aivan passiivisia olleet, vaikka sen taakse mieluusti menevätkin.

– Alustapalveluilla on nytkin mahdollisuus rajata palveluistaan automaattisilla sisällöntunnistimilla pois tiettyä materiaalia kuten vihapuhetta. Trendi on ollut jo pitkään se, että alustapalveluilla on entistä enemmän vastuuta sisällöstään. Nyt tämä laajenee koskemaan tekijänoikeuksia ja sisällön lataaminen palveluun edellyttää, että lisenssit on maksettu.

Keskiviikkoinen päätös kirkasti myös sen, keitä päätös jatkossa koskee.

– Kyse on isoista, kaupallisesti toimivista alustoista, joiden liikevaihto on vähintään 10 miljoonaa euroa. Tämä ei koske mikro- ja pienyrityksiä, Railimo sanoo.

Kuluttajan näkökulmasta Railimo kokee tulevan direktiivin helpotuksena.

– On puhuttu, että tämä rajoittaisi materiaalin jakamista. Näinhän tämä ei suinkaan ole, Railimo sanoo.

– Tällä hetkellä kuluttaja voi periaatteessa itse joutua tekijänoikeudelliseen vastuuseen ladatessaan materiaalia, vaikkapa elokuvastriimauksia nettiin. Kaikki eivät tiedä, mitä saa välittää ja mitä ei. Kyse voi olla vaikkapa omaan videoon liitetystä musiikista. Jatkossa kuluttajan ei tarvitse miettiä tällaisia asioita, koska alustapalvelun hankkima lisenssi kattaa myös kuluttajien ei-kaupallisen toiminnan. Lisäksi alustan on huolehdittava sisällön laillisuudesta ja tarvittaessa poistettava luvaton sisältö, Railimo selvittää.

– Mikään ei estä jatkossakaan laittamasta esimerkiksi parodioivia meemejä.

Asia jakaa yhä mielipiteitä. Esimerkiksi kansalaisten sähköisiä oikeuksia puolustava EFFI ry:n Ahto Apajalahti on pettynyt tulokseen, eikä näe parlamentin kantaa luovan alan työntekijöiden voittona.

Apajalahti pelkää uudistuksen johtavan ennakkosensuuriin, kun palvelut ryhtyvät automaattisesti suodattamaan käyttäjien verkkoon lataamaa materiaalia välttyäkseen tekijänoikeusrikkomuksilta.

– Vaikka tässä on yritetty maalata sellaista asetelmaa, että tässä ovat Google ja Facebook vastaan luovan alan työntekijät, niin kyllä tässä on kummallakin puolella suuria firmoja ja niiden taloudellisia intressejä, Apajalahti sanoo Ylen uutisille.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu