Puheenaihe

Vantaa haluaa 6 miljoonan euron tukipaketin lähiöille, joissa syrjäytyminen kasvaa ja rassaa – "Painopisteenä on maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen ja nuorison syrjäytymisen ehkäisy"

Ritva Viljanen esittää, että Vantaalla aloitetaan alueellista eriytymistä torjuva ohjelma. Se tarkoittaisi esimerkiksi, että eri alueille palkataan katutaiteilijoita ruokkimaan yhteisöllisyyttä.

Johanna Erjonsalo

Kaupunginosien hyvinvointierot ovat kasvaneet Vantaalla viime vuosina. Kaupunki pyrkii nyt jarruttamaan alueellista eriarvoistumista toimenpidepaketilla. Myönteisen erityiskohtelun toimintaohjelma suuntaa voimavaroja lähivuosina sinne, missä tukea tarvitaan tavallista enemmän.

– Painopisteenä on maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen ja nuorison syrjäytymisen ehkäisy, kiteyttää Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Asuinalueiden välillä on aiempaa suurempia eroja, kun lasketaan matalasti koulutettujen, työttömien, sairaiden, vähävaraisten ja vieraskielisten väestönosuuksia. Viljanen arvioi, että pääsyynä eriytymiskehitykseen ovat synkät työttömyysluvut, jotka selittyvät osin työnhakijoiden heikolla koulutuksella. Työvoimapula vaivaa monia aloja, mutta Vantaalla on silti samaan aikaan 12 000 työtöntä, joista 1 500 on alle 25-vuotiaita. Työ ja työnhakija eivät kohtaa.

Viljasesta lääkkeenä tilanteeseen on, että maahanmuuttajien kotoutusta nopeutetaan ja heihin kohdistuvia kielivaateita höllennetään. Peruskoulun jälkeen ajelehtivaa nuorisoa taas pitää ohjata tehokkaammin opiskelu- ja työpaikkoihin. Ohjelman tavoitteena on myös katkaista ylisukupolvinen huono-osaisuus.

Kaupunki on valinnut muutamia kohdealueita. Näissä isoissa kaupunginosissa väestö on keskimääräistä matalammin koulutettua, työttömyysluvut ovat korkeat, maahanmuuttajia on paljon, pienituloisten osuus on suuri ja sairastavuusluvut ovat huomattavia. Viljasen mukaan kohdealueita ei julkisesti nimetä.

– Jos kaupunginosa leimataan ongelma-alueeksi, se heikentää entisestään asukkaiden tilannetta ja alueen imagoa, Viljanen perustelee.

Hän ehdottaa, että kaupunki varaa ohjelmalle 2019–21 kaksi miljoonaa vuosittain. Lisää rahoitusta ja voimavaroja osoitetaan "alueille, joilla on menossa niin sanottu alikehityksen kierre". Eriytymistä ehkäisevät kaikki toimialat. Maankäytön osuus olisi 780 000, sivistystoimen 780 000, asukaspalveluiden 390 000 ja yhteisten kulujen 50 000 euroa. Sosiaali- ja terveystoimelle ei olisi erillisrahaa, vaan se osallistuisi ohjelmaan normaalitoiminnassaan. Sen käyttömenoja ehdotetaan kuitenkin korotettavaksi. Tarkat toimenpiteet julkistetaan 8. lokakuuta, ja ohjelmasta päättää lopullisesti valtuusto.

Toimenpidepakettia perustellaan sillä, että hyvinvoinnin tasaisempi jakautuminen on inhimillisesti ja taloudellisesti paras vaihtoehto kaikille. Alueiden viihtyisyys ja turvallisuus paranee, yhä useampi voi harrastaa ja olla tekemisissä toisten ihmisten kanssa, väkivalta ja kiusaaminen vähenevät, ja syrjäytymisriskit pienenevät.

Viljanen huomauttaa, että Vantaan alueiden hyvinvointierot ovat yhä maltillisia. Hänestä kaupunki onkin jo tehnyt paljon oikeita asioita.

– Kouluryhmät on pidetty pieninä, nuorille annetaan paljon henkilökohtaista tukea työllistymiseen ja koulutukseen, lähiöissä on säilytetty suhteellisen hyvät palvelut, Viljanen listaa.

Ohjelman linjauksia

Kotoutumispalveluiden saatavuutta laajennetaan kaikille maahan muuttaneille.

Kohdealueiden kunnossapitoa tehostetaan viihtyisyyden ja siisteyden parantamiseksi.

Perhetyötä vahvistetaan. Nuorten mielenterveystyöhön satsataan enemmän.

Kouluille ja nuorisotyöhön annetaan lisätukea. Esim. erityisnuorisotyöntekijöitä sijoitetaan yläkouluille ja Variaan.

Kohdealueilla lisätään yhteistä tekemistä. Alueille esim. palkataan katutaiteilijat, joiden tehtävä on ruokkia yhteisöllisyyttä.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu