Puheenaihe

Työllisyysaste 75 prosenttiin? – Näillä lääkkeillä EK sen tekisi: työttömyysturva lyhyemmäksi ja päiväraha porrastetuksi

EK haluaisi muun muassa parantaa varhaiskasvatuksen laatua saadakseen työntekijät töihin.

Sauvo Jylhä

Elinkeinoelämän keskusliiton mielestä vaalien jälkeen valittavan hallituksen on tavoiteltava yli 75 prosentin työllisyysastetta.

EK:n johtaja Ilkka Oksalan mukaan tavoite on mahdollista saavuttaa, jos työnteko on aina kannattavampaa kuin työttömyys.

Tämä tarkoittaisi Oksalan mukaan esimerkiksi työttömyyspäivärahan porrastamista ja työttömyysturvan lyhentämistä.

Kannustinloukkujen purkaminen taas edellyttäisi varhaiskasvatusmaksujen alentamista ja asumistuen painottamista työssäkäyviin.

EK:n arvion mukaan näillä työhön kannustavilla toimilla olisi mahdollista saada kymmeniätuhansia uusia tekijöitä työmarkkinoille.

– Jotta voimme rahoittaa pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja tulonsiirrot, on myös työllisyysasteen oltava pohjoismaisella tasolla, Oksala sanoo.

Työttömyysturva tukisi EK:n mukaan työllisyyttä nykyistä paremmin, jos sen enimmäiskestoa lyhennettäisiin 50 päivällä.

Työttömyyspäivärahaa EK porrastaisi siten, että se olisi viisi prosenttia nykyistä suurempi työttömyyden alussa ja sitä alennettaisiin 10 prosentilla työttömyyden kestettyä kolme ja kuusi kuukautta.

Yleisen asumistuen ja toimeentulotuen EK yhdistäisi kotitalouskohtaiseksi tueksi. Työtuloista otettaisiin huomioon vain 80 prosenttia nykyisen 100 prosentin sijasta asumistukea laskettaessa.

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja EK alentaisi keskimäärin 154 eurosta 130 euroon kuukaudessa. Samalla EK korottaisi vastaavasti pienten lasten yksityisen hoidon tukea.

Yleistä tuloveroa EK keventäisi työtulovähennystä korottamalla.

Vanhempainpäivärahajaksot pitäisi EK:n mukaan jakaa tasan vanhempien kesken.

Kotihoidon tuen enimmäiskestoa tulisi lyhentää.

Varhaiskasvatuksen saatavuuden ja laadun parantamiseksi olisi käytettävä nykyistä enemmän rahaa.

Työelämästä syrjäytyminen on EK:n mielestä inhimillinen tragedia, joka maksaa vuosittain 1,4 miljardia euroa. Syrjäytymiskehitykseen tulisi EK:n mukaan puuttua varhaisessa vaiheessa muun muassa ulottamalla maksuton esiopetus 5-vuotiaisiin.

EK luopuisi myös subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajoittamisesta ja tehostaisi syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten palveluja.

Työvoimapalveluja EK tehostaisi hyödyntämällä yksityistä palvelujen tarjontaa ja digitalisaatiota.

Ehdotetut muutokset kasvattavat EK:n mukaan selvästi työllistyvän ja tämän perheen käytettävissä olevia tuloja. Tämä vähentäisi kannustinloukkuja ja tekisi työn vastaanottamisen nykyistä kannattavammaksi.

– Työllisyysvaikutukset mukaan lukien uudistuksen toteuttaminen parantaa merkittävästi julkisen talouden tasapainoa, EK arvioi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Ex-työnantajapomo Iltalehdessä: Hallituksen kannattaisi perääntyä irtisanomisista – "Ei arvovaltatappio vaan valtiomiesteko"1.10.2018 10.15
Tilastokeskus: Työllisyysaste nousi jo yli 72 prosentin25.9.2018 15.11
TalSa: Työllistämistoimilla pelotevaikutus – "Pitää ainakin olla yrittävinään"26.8.2018 07.57

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu