Puheenaihe

Länsimäen koulun oppilaiden unelmaluokassa olisi suihkulähde ja riippumattoja – tämä toteutui

KOULU Länsimäen koulun oppilaat pääsivät toteuttamaan kolme luokkatilaa.

Rudaina Hyder ja Lada Vesa olivat mukana suunnittelemassa Länsimäen kouluun kirjastoa. Tytöt ovat tyytyväisiä uuteen tilaan, vaikka esimerkiksi suihkulähde jäi saamatta.

Marika Lumme

Länsimäen koulussa on tänä syksynä päästy nauttimaan uusista oppimistiloista, joita oppilaat olivat vahvasti toteuttamassa viime lukuvuoden aikana. Kaksi Unelmien luokkahuone -hankkeen tilaa syntyi auloihin. Niihin saatu hankerahoitus oli 20 000 euroa.

Kolmas tila on kirjasto, joka loihdittiin Lukuklaani-kilpailun stipendillä entiseen atk-luokkaan. Stipendin suuruus oli 5 000 euroa.

– Suunnittelimme, että aulaan rakennetaan kirjastolle oma huone. Sitten ymmärsimme, että ei meillä ole varaa siihen, kertoo neljäsluokkalainen Rudaina Hyder.

Kirjastoa oli suunnittelemassa 5. luokkalainen Lada Vesa, joka kertoo uuden tilan näyttävän todella kivalta, vaikka ihan kaikkia toiveita ei voitu huomioida. Länsimäen koulun apulaisrehtori Timo Koskisen mukaan lopulliset valinnat tekivät opettaja ja oppilaat yhdessä.

– Suunnittelimme kirjastoon siltaa ja telttaa, jossa voi lukea. Lattia olisi kokonaan maalattu ja siinä olisi lumpeenlehtiä. Suihkulähteestä tulisi vettä, tytöt kertovat.

Nyt kirjastossa on vihreitä säkkituoleja, erilaisia istuinpalleja, sohva, keikkuvia jakkaroita ja värikäs oppilaiden itse maalaama viidakkomaalaus. Ja Playstation nelonen.

9. luokkalaiset Lotta Koskinen ja Juho-Matti Vaittinen olivat mukana suunnittelemassa aulatiloja.

– Aluksi mietittiin, että 20 000 euroa on tosi paljon rahaa ja että sillä saa ihan kaikkea, Vaittinen kertoo.

– Suunniteltiin riippumattoja, säkkituoleja, Playstation nelosta ja vaikka mitä, Koskinen sanoo.

Nuoret kertovat pian hoksanneensa kalustehankintojen hinnan ja kaikki ylimääräinen jätettiin pois. Toisessa aulassa näkyy lattiassa vielä muistot lokerikoista, jotka siirrettiin pois sohvien tieltä. Toinen aula sai istuinryhmän, joka muokkaantuu äänieristetyksi tilaksi tai pitkäksi sohvarivistöksi.

Uudenlaisten oppimisympäristöjen luominen vanhaan koulurakennukseen ei ole rehtori Pirita Hellbergin mukaan helppoa, mutta mahdollista. Uusia oppimistiloja tehdään, jotta saadaan viihtyvyyttä ja voidaan toteuttaa uutta opetussuunnitelmaa mahdollisimman ketterästi. Perinteinen luokkahuonerivistö mahdollistaa tämän huonosti.

– Mutta sovellamme. Osa on luokassa, osa aulan uudella sohvalla ja osa kirjastossa. Jotta tilat toimivat, se vaatii ennen kaikkea luottamusta oppilaiden ja opettajan välillä, Hellberg sanoo.

Rehtori näkee tilojen kunnostamisen ja oppilaiden kuulemisen niitä suunniteltaessa tärkeänä.

– Tilat vaikuttavat kouluviihtyvyyteen. Kun oppilaat kokevat talon omakseen, he viihtyvät täällä. Uskon, että uusien oppilaiden on mukava tulla kun tilat ovat viihtyisät.

Mistä rahat?

Kouluissa oppimisympäristöjä muutetaan osittain hankerahoituksella. Liikkuvan koulun aktiiviset oppimisympäristöt -hankkeen turvin uudet oppimisympäristöt sai viime lukuvuoden aikana Länsimäen koulun lisäksi Helsinge skola, Jokiniemi, Lehtikuusi, Sotunki, Mikkola, Peltola ja Hämeenkylä. Osaan uudistus tehtiin ulkotilaan.

Vantaan tavoitteena on, että laajoissa peruskorjaukseen tai uudisrakentamiseen liittyvissä kohteissa lapsia osallistetaan muun muassa ideointivaiheessa. Uudiskohteista Rajatorpan koulu on yksi parhaillaan käynnissä olevista rakennuskohteista, joissa oppilaat ovat esimerkiksi valokuvaamalla kertoneet mitä asioita he haluavat uuteen kouluun.

Vuosittain 2–3 vantaalaiskoulussa toteutetaan uudisrakennusta tai peruskorjausta, jossa on kuultu oppilaiden toiveita.

Koulujen peruskorjaukset ja uudisrakentaminen, jotka kaupunki näkee oppimisympäristöjen muuttamisena, maksavat vuosittain 10–40 miljoonaa.

Oppimisympäristöjen kalustehankintoihin Vantaa varaa vuositasolla noin 2 miljoonaa euroa.

Koulujen ulkotilojen uudistukseen varataan vuosittain noin puolimiljoonaa euroa.

Lisäksi koulut suunnittelevat ja toteuttavat itse pienempiä muutostöitä omana toimintana ja omasta budjetistaan.

Lähde: Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu