Puheenaihe

Lisää tukea, kielikoulutusta ja yhteisöllisyyttä – Vantaa koettaa poistaa viiden suuren, maahanmuuttajavaltaisen alueen ongelmia

Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen kertoo, että kaupungin tutkimusyksikkö tutkii parannustoimien tehoa vuosittain. Kolmevuotisen ohjelman päätteeksi katsotaan, miten kohdealueiden kehittämistä on järkevää jatkaa.

Arkisto/Johanna Erjonsalo

Jos kaupunginvaltuusto sinetöi kaupunginjohtaja Ritva Viljasen toimenpidepaketin budjettikäsittelyssään, Vantaan alueelliseen eriytymiseen puututaan ennennäkemättömän järeästi.

Myönteisen erityiskohtelun toimintaohjelma tuo parannustoimia viidelle "suurelle maahanmuuttajavaltaiselle ongelma-alueelle" kuudella miljoonalla eurolla 2019–21. Tukipaketti auttaa varsinkin vaikeuksissa olevia maahanmuuttajia ja nuoria, mutta muitakin halutaan tukea.

Viljanen kertoo, että kohdealueiden kouluihin, päiväkoteihin ja nuorisotyöhön hankitaan heti ensi vuonna "lisää käsiä". Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että erityisnuorisotyöntekijöitä rekrytoidaan yläkouluille ja Variaan ja maahanmuuttajalapsille järjestetään musiikkileikkikouluja.

Toinen iso kokonaisuus on harrastusmahdollisuuksien parantaminen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen.

– Useammat ihmiset pitää saada harrastamaan ja mukaan toimintaan. On avattava edullisia ja ilmaisia harrastustiloja. Samalla perustamme yhteisöllisiä asukastiloja.

Kotoutuspalveluja tehostetaan etenkin kielikoulutusta lisäämällä. Alueille palkataan suomen opettajia ja pedagogeja. Tarkoitus on saada maahanmuuttajat puhumaan sujuvampaa suomea.

– Puutteellinen kielitaito nousee vahvasti esille, kun puhutaan, mikseivät maahanmuuttajat työllisty, Viljanen alleviivaa.

Sosiaali- ja terveyspuolella korostetaan etsivää, jalkautuvaa sosiaalityötä.

– Tavoitteena on löytää myös iäkkäitä maahanmuuttajia, jotka ovat jääneet palvelujen ja kotoutuksen ulkopuolelle.

Myös perhetyöhön ja nuorten mielenterveyspalveluihin satsataan aiempaa enemmän.

Viljanen nostaa esiin myös kaupunginosien viihtyisyyden kohentamisen.

– Tehostamme alueiden kunnossapitoa. Palkkaamme niille asukasyhteistyön koordinaattorit, jotka ratkovat asukkaiden kanssa viihtyisyyteen liittyviä ongelmia. Toteutamme koordinaattorin ehdotuksia.

Osana tätä suunnitelmaa asuinalueille rekrytoidaan katutaiteilijat.

Ohjelman määrärahoista on tarkoitus käyttää vuosittain kaksi miljoonaa euroa.

Alueille palkattavien uusien työntekijöiden tarkka määrä ei ole vielä tiedossa, mutta puhutaan muutamista per toimiala. Esimerkiksi sivistystoimen osuudesta iso osa uppoaa palkkoihin.

Sivistystoimen osuus vuotuisista aluerahoista on 780 000, maankäytön 780 000, asukaspalveluiden 390 000 ja yhteisten kulujen 50 000 euroa.

Sosiaali- ja terveystoimi ei saa erillisrahaa, mutta sen kehysrahoitus kasvaa ylipäätään 1,3 prosenttia.

Viljasen mukaan kohdealueita ei julkisesti nimetä, "koska se heikentää asukkaiden tilannetta ja alueen imagoa". Laatusanoista maahanmuuttajavaltainen ja suuri voi kuitenkin päätellä jo paljon.

– Tavoitteena on saada alikehityksen kierteessä olevat kaupunginosat yhdenvertaiseen asemaan muiden Vantaan alueiden kanssa, Viljanen linjaa.

Kohdealueilla matalasti koulutettujen, työttömien, sairaiden, vähävaraisten ja vieraskielisten väestönosuudet ovat muita alueita suuremmat.

Pyrkimyksenä on, että alueiden viihtyisyys ja turvallisuus paranee, yhä useampi voi harrastaa ja olla tekemisissä toisten ihmisten kanssa, väkivalta ja kiusaaminen vähenevät, ja syrjäytymisriskit pienenevät.

Toimenpiteiden vaikuttavuutta aiotaan mitata vuosittain. Ohjelmalle asetetaan johtoryhmä, jolle alueiden koordinaattorit raportoivat.

– Kaupungin tutkimusyksikkö suunnittelee nyt, miten tutkimme tuloksia. Voi olla, että teetämme arviointeja myös ulkopuolisilla, mutta päävastuu niistä on kaupungilla, Viljanen selvittää.

– Teemme jo ohjelman aikana tarkentavia linjauksia ja muutoksia toimenpiteisiin, jos tälle tulee tarvetta, Viljanen toteaa.

Ohjelma pähkinänkuoressa

Kaupunginosien hyvinvointierot ovat kasvaneet Vantaalla pitkälti vaikean työttömyyskehityksen tuloksena. Kaupunki pyrkii nyt tasoittamaan eroja kohdistamalla toimia viidelle ongelma-alueelle.

Myönteisen erityiskohtelun toimintaohjelmassa painotuksena on maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Pääpyrkimyksenä on, että maahanmuuttajien kotoutusta nopeutetaan ja peruskoulun jälkeen ajelehtiva nuoriso saadaan tehokkaammin opiskelu- ja työpaikkoihin.

Lisää aiheesta

Vantaa haluaa 6 miljoonan euron tukipaketin lähiöille, joissa syrjäytyminen kasvaa ja rassaa – "Painopisteenä on maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen ja nuorison syrjäytymisen ehkäisy"23.9.2018 07.00

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu