Puheenaihe

Seppo Itkosen, 81, Convair lentää pian Ilmailumuseoon Vantaalle – takana 5 000 työtuntia

– Etupyörän nivel kääntyy kuin oikeassa koneessa, esittelee Seppo Itkonen Convairia. Pienet yksityiskohdat teettävät välillä paljon työtä, mutta niistäkään en oikaise.

Sauvo Jylhä

Ei tarvitse olla insinööri osatakseen rakentaa lentokoneita.

Seppo Itkosen, 81, löytää yleensä aamupäivisin kotoaan Järvenpäästä, jossa hän rakentaa työhuoneessaan lentokoneiden pienoismalleja. Niissä jokainen yksityiskohta on hiottu huippuunsa.

Itkosen koneille tunnusomaista on äärimmäinen pikkutarkkuus. Valmisosia tai 3D-tulostinta hän ei käytä, vaan kaikki on käsityötä alusta loppuun saakka. Vain pyörät hän ostaa valmiina.

– Aloitan päivän viiden kilometrin lenkillä ja siirryn sen jälkeen työhuoneelle rakentelemaan.

Nyt työn alla on Myrsky."

5 000 työtuntia vaatinut Convair Metropolitan matkustajalentokone on hänen viimeisin suurtyönsä, joka päätyy pian Vantaan Ilmailumuseon vitriiniin yleisön ihailtavaksi kolmen edellisen koneen seuraksi.

Työtunteja on kertynyt noin tuhat vuodessa, sillä neljä vuotta hanke oli jäissä motivaation puutteen takia.

– Convairissa haastavinta oli kokoon taittuvien portaiden ja avattavan matkustamon oven rakentaminen.

Matkustajakoneessa on penkit, ohjaamon mittaristo ja maalikaupasta ostetuilla maaleilla maalattu juuri oikeansävyinen Finnairin väritys. Convair Metropolitan oli Finnairilla käytössä vuosina 1953–1979.

Pienoismallimestari rakentaa kolmisen tuntia päivässä. Tämän jälkeen sormet kaipaavat jo lepoa. Kun Convair valmistui, hän yritti olla hetken aikaa rakentamatta mitään.

– Viikko siinä meni, ja sitten oli pakko aloittaa uusi työ, kun sormia syyhytti.

Nyt työn alla lepästä valmistettu lentokoneen aihio, jonka ympärille hän alkaa muotoilla muovista ja pellistä hävittäjälentokone Myrskyä. Myrsky oli Valtion lentokonetehtaan Suomen ilmavoimille jatkosodan aikana kehittämä hävittäjä.

Itkonen aloitti lennokkien rakentelun jo pienenä, ja eläkkeellä harrastus jatkui uudelleen. Keskittymistä vaativassa rakentelussa ei tarvinnut ajatella muita murheita, kuten esimerkiksi vaativaa omaishoitajan työtä. Nyt vaimo on hoitokodissa ja aikaa rakentelulle on enemmän.

Ensimmäisen kerran Itkonen pääsi lentokoneen kyytiin Oulujärven jäällä pidetyssä yleisölennätyksessä ollessaan kymmenenvuotias pojannappula. Hän sai paikan takapenkistä.

Lennosta jäi hyvät muistot. Aeron Dragon Rapiden kaksimoottorista matkustajalentokonetta lensi Kar Airin pilotti Aimo Juhola, jonka Itkonen tapasi seuraavan kerran 50 vuotta myöhemmin erässä tilaisuudessa Lahdessa.

– Hän muisti yhä senkin lennon.

Kuka?

Seppo Itkonen syntyi vuonna 1937 Helsingissä ja varttui Kajaanissa. Kävi armeijan jälkeen kotiteollisuuskoulun.

Kuvailee itseään yleismies Jantuseksi. Työskennellyt muun muassa kynien runkojen muovinpuristajana, metallimiehenä, hitsaajana, linja-autojen pellittäjänä, rakennuksilla, nosturinkuljettajana ja -asentajana.

Ei kärsi korkean paikan kammosta. Kävellyt Kemin Valtakadun yläpuolella nosturin vaakapuomin päällä ja kiivennyt Tiirismaan radiomastoon.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Ilmailumuseo tähyilee rahtiterminaaliin – "Yksi mahdollinen vaihtoehto museon uusiksi tiloiksi"31.5.2018 08.10
Ilmailumuseo saa uuden johtajan syyskuussa26.5.2018 08.10
Lentoemäntä teki näytelmän omasta alastaan – Ilmailumuseossa pääsee vuoden 1953 lennolle Pariisiin 23.5.2018 08.00

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu