Puheenaihe

Tuleeko Suomeen muovivero? Myös muovijalostamoa ehdotetaan – Suomelle muovitiekarttaa laatinut yhteistyöryhmä luovutti työnsä tulokset ministerille

Muoviosaamisen kehittäminen palvelisi myös suomalaisten yritysten vientiä.

Sauvo Jylhä

Suomelle muovitiekarttaa laatinut yhteistyöryhmä on luovuttanut työnsä tulokset asunto-, energia ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle.

Muovitiekartta on ensiaskel kohti uutta, kestävää muovitaloutta. Ehdotuksia on ollut yli sata ja niistä on koottu joukko keskeisiä toimia, joilla muovien aiheuttamia haasteita voitaisiin ratkaista.

Suomen muovitiekartasta toivotaan muille valtioille suunnannäyttäjää, koska se on laatuaan ensimmäinen maailmassa.

– Muovihaaste on hyvä esimerkki ongelmasta, joka ei ratkea millään yksittäisellä tempulla. Sen selättämiseen tarvitaan kuluttajia, yrityksiä, tutkimusta ja innovaatioita, teknologiaa sekä lainsäädäntöä ja politiikkaa, sanoo yhteistyöryhmän varapuheenjohtaja, ylijohtaja Tuula Varis ympäristöministeriöstä.

Muoveilla on hyviä ominaisuuksia. Siksi muoveja käytetään paljon ja niillä on tärkeä merkitys taloudessamme. Muoveista aiheutuu kuitenkin myös ongelmia. Työryhmä haluaa nostaa tiekartassa esiin ratkaisuja ja saada laajasti eri tahoja mukaan toimintaan.

Roskaamisen ja turhan kulutuksen välttämiseksi haastetaan muun muassa kaupunkeja ja tapahtumajärjestäjiä varmistamaan roskaamattomuus sekä ehdotetaan vapaaehtoisia green deal -sopimuksia kertakäyttö- ja ylipakkaamisen vähentämiseksi.

Yhteistyöryhmä haluaa myös, että muoviveron käyttöönottoa selvitetään. Verolla voitaisiin vähentää kertakäyttömuoveja ja vauhdittaa korvaavien ratkaisujen löytymistä.

Muovijätteen talteenoton tehostamiseksi tulee uudistaa erilliskeräysvaatimuksia ja lisätä merkittävästi pakkausmuovin talteenottoa ja keräyspaikkoja, esimerkiksi laajentamalla kiinteistökohtaista ja alueellista keräysjärjestelmää ja järjestämällä korttelikeräys pientaloille.

Erilliskeräyksen vaihtoehtojen selvittämiseksi tarvitaan kokeiluja. Kuluttajat tarvitsevat myös enemmän neuvontaa.

Muovien tunnistamista rakennuksissa halutaan parantaa, samoin muovijätteen lajittelua rakennustyömailla.

Myös maatalous- ja puutarhamuovien osin vielä heikosti toimivaa kierrätystä tulee tehostaa ja korvata ottamalla käyttöön uusia biopohjaisia ja täysin biohajoavia katemateriaaleja.

Muovijätteen parempi talteenotto ei kuitenkaan yksinään riitä. Myös kerätyn muovijätteen jatkokäsittelyä ja -käyttöä on parannettava. Työryhmän mukaan tarvitaan lisää ja monipuolisempia, eri arvoketjuille sopivia kierrätysratkaisuja. Esimerkiksi kemiallisen kierrätyksen soveltuvuutta ja vaikutuksia tulisi arvioida.

Yhteistyöryhmä arvioi, että Suomeen tarvittaisiin yksi tai kaksi täysimittaista muovijalostamoa lisää sekä kemiallisen kierrätyksen yksikkö tai yksikköjä.

Muovitiekartan mukaan muovihaaste on Suomelle samalla mahdollisuus. Maailmalla on esimerkiksi suuri tarve turvallisille, biopohjaisille, kierrätettäville ja myös täysin biohajoaville pakkauksille. Suomella on vahvaa biomateriaaliosaamista ja raaka-aineita, jotka tarjoavat mahdollisuuksia muoveja korvaaviksi ratkaisuiksi.

Yhteistyöryhmä katsoo, että näihin ratkaisuihin tulisi nyt panostaa isosti ja perustaa kansallinen ohjelmakokonaisuus ja New Plastics Finland -osaamisverkosto.

Muoviosaamisen kehittäminen palvelisi myös suomalaisten yritysten vientiä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Älykäs ostoslista neuvoo tulevaisuudessa vähämuoviset tuotteet marketin laajasta valikoimasta11.10.2018 19.40

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu