Puheenaihe

Pekka Haavisto ja Jussi Halla-aho lyttäävät EU:n uuden ilmastostrategian – molemmilla erilaiset perustelut

Euroopan kansalaiset antavat ilmastotoimiin vahvan valtuutuksen.

Arkisto/Matilda Isohella

Euroopan komissio hyväksyi keskiviikkona strategian, joka on pitkän aikavälin visio ilmastoneutraalista ja kilpailukykyisestä taloudesta vuoteen 2050 mennessä.

Vision mukaan ilmastonmuutoksen torjunta on toteutettavissa kaikkien osapuolten yhteistoimilla, ja osoitetaan, että talouden muuntaminen ilmastoneutraaliksi on sekä mahdollista että hyödyllistä.

Ilmastoneutraalin talouden saavuttaminen edellyttää komission mukaan yhteistyötä seitsemällä strategisella alalla, jotka ovat muun muassa energiatehokkuus, uusiutuvien energialähteiden käyttö, kilpailukykyinen teollisuus ja luonnolliset hiilinielut sekä hiilidioksidin talteenotto ja varastointi.

Komission näkemykset jakavat suomalaisia poliitikkoja.

Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto sanoo, että komission ehdotus ei ole riittävä.

Haavisto toteaa tiedotteessa olevansa pettynyt siihen, että komissio ei esitä vuoden 2030 päästövähennystavoitteen kiristämistä.

– EU:n pitäisi vähentää päästöjä 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, jotta ilmaston lämpeneminen on rajoitettavissa 1,5 asteeseen, Haavisto sanoo tiedotteessa.

Haaviston mielestä Suomella on ensi vuonna mahdollisuus vaikuttaa ilmastopolitiikkaan kokoaan enemmän, kun Suomesta tulee EU:n puheenjohtajamaa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho taas katsoo, että komission ehdotus on mahdoton toteuttaa nykyisellä päästöjen taakanjaolla ja Suomen on vaadittava kovempia ilmastotoimia runsaasti kivihiiltä käyttäviltä mailta, kuten Saksalta, Puolalta ja Romanialta.

Halla-ahon mukaan on nurinkurista, että maissa, joissa investoinnit ilmaston hyväksi olisivat suhteessa edullisimpia pyritään minimaalisiin päästövähennyksiin, kun taas Suomessa pyritään maksimaalisiin vähennyksiin.

Komission ehdotuksen mukaan sähkön tuotanto Euroopassa kaksinkertaistettaisiin samalla, kun sähkön tuotannossa luovuttaisiin fossiilisista polttoaineista.

Jopa 80 prosenttia sähköstä tulisi uusiutuvista energianlähteistä vuonna 2050 ja 15 prosenttia tuli ydinvoimasta.

Halla-ahon mukaan tavoite sähköntuotannon kaksinkertaistamiseen luopumalla kokonaan fossiilisista polttoaineista on mahdollista toteuttaa, mutta se riippuu eniten Saksa ja Puolan kaltaisten maitten toimista.

Halla-aho vaatii, että ilmastoasioista vastaava ministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) mittauttaa Puolan Katowicen kokouksessa ensi viikolla, ovatko kivihiiltä runsaasti sähköntuotantoon käyttävät maat valmiita sitoutumaan kivihiilestä luopumiseen tietyssä aikataulussa.

Suomalaista energia-alaa edustava Energiateollisuus ry. pitää puolestaan hiilineutraaliustavoitetta hyvänä. Energiateollisuus katsoo, että Suomen tuleva EU-puheenjohtajuus avaa ovet ilmastopolitiikan kirittämiselle.

– Tehokkaat ilmastotoimet edellyttävät poliittisilta päättäjiltä selkeitä tavoitteita ja järkevien ohjauskeinojen valintaa. EU:n on asetettava tavoitteeksi ilmastoneutraaliuden saavuttaminen 2050 mennessä, jotta Pariisin sopimuksen edellyttämät investoinnit toteutuvat, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä tiedotteessa.

Leskelä vaatii myös päästökaupan laajentamista rakennusten omiin lämmitysjärjestelmiin. Niissä polttoaineina käytetään usein öljyä ja kaasua. Ne tuottavat EU:ssa vuosittain noin 600 miljoonan tonnin päästöt, jotka jäävät päästökaupan ulkopuolelle. Määrä on enemmän kuin Britannian kokonaispäästöt.

– Tiukat päästötavoitteet on asetettava riittävän pitkälle aikavälille, jotta tarvittavat investoinnit voidaan toteuttaa. Päästökauppa on tehokkain ohjauskeino. Sitä on entisestään vahvistettava ja laajennettava erillislämmitykseen. Jäsenmaiden on keskitettävä omat ohjauskeinonsa päästökaupan ulkopuolelle jääviin päästöihin, Leskelä vaatii.

Euroopan kansalaiset ovat komission mukaan ilmastotoimiin vahvan valtuutuksen: uusimman Eurobarometri-kyselyn mukaan eurooppalaisista 93 prosenttia pitää ilmastonmuutosta ihmisen toiminnan tuloksena ja 85 prosenttia on yhtä mieltä siitä, että ilmastonmuutoksen torjuminen ja tehokkaampi energiankäyttö voivat luoda talouskasvua ja uusia työpaikkoja Euroopassa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu