Puheenaihe

Peter Vesterbacka kiistellystä Tallinna-tunnelista: "On vain yksi hanke"

Peter Vesterbackan hankkeessa tunnelin suuta on soviteltu Suomen päässä Espooseen. Havainnekuva näyttää arkkitehdin vision siitä, miten megatunneli toisi uutta rakentamista Espoon Otaniemeen.

Finest Bay Area Development Oy

Tallinnan ja Helsingin välille suunniteltu 15 miljardin euron tunnelihanke on herättänyt viime päivinä korkean tason poliittista keskustelua ja kummastelua siitä, montako tunnelihanketta on meneillään ja kuka niitä ajaa.

Suomen liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) sanoi viime viikon perjantaina Uuden Suomen mukaan, että tunnelihankkeita voi olla vain yksi.

US:n mukaan Berner olisi tyrmännyt liikemies Peter Vesterbackan ympärille kietoutuvan tunneliprojektin.

– Todellisuudessa voi olla vain yksi hanke, Berner sanoi Helsingissä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa Uuden Suomen mukaan.

Hän lisäsi myös, että hanke tarvitsee kaupunkien ja valtioiden tuen. Mukana tiedotustilaisuudessa olivat myös Viron talous- ja infrastruktuuriministeri Kadri Simson sekä Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuori ja Tallinnan varapormestari Andrei Novikov.

Peter Vesterbackan mukaan aktiivisia hankkeita on tällä hetkellä vain yksi, kertoo uutissivusto Tallinna24.

− On vain yksi hanke, mutta siinä on kaksi tunnelia. Toinen matkustajaliikenteelle ja toinen rahtiliikennettä ja huoltotoimenpiteitä varten, Vesterbacka sanoi T24:n mukaan Tallinnassa viime viikolla järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Vesterbackan mukaan yhteistyö sekä Viron että Suomen viranomaisten kanssa on toiminut hyvin.

Aiemmin pääministeri Juha Sipilä (kesk) on todennut, että tunnelihanke tarvitsee toteutuakseen yksityistä rahoitusta.

Vesterbackan mukaan tunnelin rakennusbudjetti on 15 miljardia euroa, josta 30 prosenttia on tarkoitus saada omistajilta ja 70 prosenttia lainoina. Koko lainasummasta noin puolet tulisi Euroopasta ja toinen puoli Aasian maista.

− Ei 15 miljardin euron kerääminen mielestäni niin kovin paljoa eroa 15 miljoonan euron keräämisestä. Kyse on samanlaisista keskusteluista rahoittajien kanssa, kuin missä tahansa startup-toiminnassa. Peruslogiikka ja tekeminen on samanlaista. Meillä on systemaattinen suunnitelma, jonka mukaan etenemme, Peter Vesterbacka sanoi Tallinnassa T24:n mukaan.

Vesterbackan projektissa ympäristövaikutusten arviointi on jo pitkällä ja arvio on tarkoitus jättää ely-keskukselle tammikuun 2019 aikana.

− Vaikka kyseessä on maailman pisin meren alle rakennettava rautatietunneli, ei hankkeessa ole mitään sellaista, jota ei olisi jo aikaisemmin tehty. Pöyryllä on aikaisempaa kokemusta samanlaisesta projektista, sillä olimme mukana Sveitsin Gotthardin 57 kilometriä pitkän rautatietunnelin rakentamisessa, vanhempi konsultti ja tunnelihankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin projektipäällikkö Karoliina Jaatinen kertoi T24:n mukaan.

Maantaina Vesterbacka tiedotti saaneensa hankkeelle 100 miljoonalla euron rahoituksen  dubailaiselta ARJ Holding LLC:ltä.

Ennen ensimmäisen rahoittajan saamista kaikista projektin kuluista ovat vastanneet Peter Vesterbacka ja Kustaa Valtonen. He ovat muun muassa maksaneet viime keväänä Suomen puolella aloitetun ympäristövaikutusten arviointityön, jota on ollut tekemässä 40 hengen tiimi konsulttiyhtiö Pöyryltä.

Lue lisää Vesterbackan näkemyksistä Tallinna24:sta

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Peter Vesterbacka sai 100 miljoonaa Tallinna-tunneliin – kattaa alle prosentin kokonaiskuluista3.12.2018 13.57
Ministerit Berner ja Simson: Helsinki–Tallinna-tunneli tärkeä suurhanke – Näin toteutuminen vaikuttaisi maiden arjessa30.11.2018 15.03

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu