Puheenaihe

Suomenhevosia lakosi talvisodan ja jatkosodan tantereille – nyt nöyrällä hevosella on uusi uhka

Hevostenhoitaja Antti Alataloa tulivat tervehtimään suomenhevoset Ismo ja Saku. Suomenhevoset ovat hyvin miellyttämishaluisia.

Ari Peltonen

Mikä on sellainen, joka tulee innoissaan tervehtimään ventovierasta, on lisäksi nöyrä, yhteistyöhaluinen ja tosissaan yrittävä? Ja kerää helposti ylipainoa jos ruokaa on näkyvillä, ellei sitä pidetä välillä dieettilinjalla.

Kyseessä on Suomen kansallishevonen, suomenhevonen.

Hyvinkäällä suomenhevosista on kertynyt kokemusta Sanna Jahnukaiselle. Tallissa ja pihattotallissa liikehtii 11 suomenhevosta, joista 7 on opetuskäytössä ratsastustunneilla. Heponiityn Ratsastuskoululla on kaikkiaan noin 40 hevosta ja ponia, eli suomenhevosia on määrästä neljännes.

Kun Jahnukainen alkoi koulun osakkaaksi, ei suomenhevosia opetuskäytössä kuin yksi. Vuosien saatossa niitä on kertynyt, kun sopivia on tullut tarjolle. Jahnukainen löysi lopulta itselleen sopivan suomenhevosen, Pilven, joka on sopii pitkälle ratsastajalle. Harvoin suomenhevonen on yli 170 cm säkäkorkeudeltaan, kuten Pilvi. Yleensä suomenhevoset ovat pieniä hevosia.

– Halusin kovasti oman suomenhevosen. Olen huomannut, että ne ovat ratsastukseen hyvin sopivia, luonteeltaan rauhallisia, haluavat miellyttää ja niiden liikkumistyyli sopii aloittelevallekin ratsastajalle. Puoliveri- ja lämminverihevosen liikkeet ovat laajempia, suomenhevosella ravin ja laukan ratsastaminen on helpompaa, istunta on tasaisempaa.

Ravurista kouliintuu ratsuhevonen."

Monista tallin suomenhevosista piti aluksi tulla huippuravureita. Osa sai jo ravurin koulutuksen, mutta erinäisten ongelmien takia raviura piti jättää. Ilmeni, että hevoset oppivat helposti ratsuiksi, kun ne opettaa alusta saakka.

– Näin päin muutos menee, eli ravurista pystyy kouluttamaan ratsuhevosen, ei toisin päin. Laukan pitäisi olla puhdasta, joten koulutuksessa ravuria totutetaan laukkaan. Koulutetulla suomenhevosella ratsastaminen on turvallista, vaikka se olisi ollut ennen ravuri. Suoraan ravurin ostamista ratsastamiseen en suosittele, ellei sitä kouluteta uudelleen ratsastukseen.

Suomenhevonen on lisäksi eteenpäin pyrkivä, hyvässä mielessä. Se on varmaan osasyy, miksi suomenhevonen on aikanaan ollut kova ja mieleinen työhevonen. Suomenhevoskanta romahti yli 400 000 alle 20 000:een, kun maatalous koneellistui. Traktorit ja erikoiskoneet korvasivat yleiskoneen eli suomenhevosen ja hevosmiehet.

– En minä osaisi edes valjastaa hevosta auran tai puukuorman eteen. Se vaatii hevosellekin oman koulutuksensa. Hyvin harvassa on enää suomenhevosia, joita käytetään metsätöissä. Meillä käy kengittäjä Hauholta, joka tekee metsätöitä oman suomenhevosensa kanssa.

Itsenäisyystaisteluissa suomenhevosilla oli merkittävä rooli. Talvisodassa oli käytössä noin 65 000 hevosta ja jatkosodassa 45 000. Talvisodassa kuoli noin 7 000 hevosta ja jatkosodassa menetettiin noin 15 000 hevosta. Vielä sentään löytyi suomenhevosia, joita voitiin käyttää Tuntemattoman sotilaan elokuvan kuvauksiin.

Suomenhevonen on ainoa hevonen, joka on saanut oman patsaansa Seinäjoelle vuonna 1997. Patsaasta kilvoitteli useakin kunta.

Suomenhevoset ovat eniten käytettyjä ravihevosina, kylmäverihevosille on omat sarjansa.

Ratsuhevosina mainetta on niittänyt Kelmi-niminen Ypäjällä asustellut hevonen, joka kykeni näyttäviin kouluratsastusliikkeisiin. Sen jälkeläisiä on runsaasti, yksi myös Heponiityssä. Helmi-hevosen isäorin ”isoisä” on Kelmi.

Välillä dieetille."

Suomenhevosen herkkä lihominen johtuu siitä, että se on tottunut pärjäämään niukalla ravinnolla eli syömään sitten kunnolla ähkytäyteen, kun ruokaa on saatavilla.

Heponiityssä pihattotallissa hevosilla on jatkuvasti heinää saatavilla. Suomenhevoset viihtyvät silloin tiiviisti helpon ja hyvän ruoan äärellä. Tuntikausien ratsastusliikunta ei silloin edes riitä kuluttamaan sitä energiamäärää, minkä ne ehtivät tankkaamaan.

Siksipä suomenhevosille tekee terää pitää niitä välillä diettiaitauksessa ulkona, missä ei ole mitään syötävää.

Etuna on hyvä sopeutuminen talveen, sillä suomenhevonen kasvattaa paksun talvikarvan eli viihtyy pakkasellakin ulkona.

Vaikka hevosen päälle sataa lunta, paksu karva on sisältä kuiva. Loimi toimii hyvänä lisälämmittimenä.

Jotkut ratsut hikoilevat niin paljon, että ratsastuksen takia talvikarvaa on ohennettu muutamista kohdista. Niin hevosen on miellyttävämpi liikkua.

Suomenhevosen Jahnukainen toivoo pitävän pintansa varsinkin monipuolisena ravi- ja ratsastushevosena.

Suomenhevosliitto on hahmotellut uudenlaista brändiä, jonka mukaan suomenhevonen on yksilöllinen, urheilullinen ja suomalainen, koko kansan hevonen.

Uhkakuvana on suomenhevosten lukumäärän väheneminen, jos rodun kiinnostavuutta ei pidetä yllä.

Ypäjän Hevosopiston ilmoitus vähentää suomenhevostensa määrää on jo nostattanut huolta kansallisrodun tulevaisuudesta.

Suomenhevonen

Valittiin vuonna 2007 Suomen viralliseksi kansallishevosroduksi.

On ainoa alkuperäinen Suomessa kehitetty hevosrotu, joka on saanut alkunsa pohjoiseurooppalaisista maatiaiskannoista.

Suomenhevosta on jalostettu puhtaana rotuna vuodesta 1907. Nykyisin suomenhevosia on noin 20 000 ja varsoja syntyy noin 1300 vuosittain.

Rotua pidetään yhtenä maailman nopeimmista ja monipuolisimmista kylmäveriroduista.

Yleishevonen, jota on käytetty maatalous- ja metsätöihin, raviurheiluun, ratsastukseen,vikellykseen nykyisin myös terapiaan.

Lähde: Suomenhevosliitto

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu