Puheenaihe

Vantaan vuosikirjan tekijä toimii posteljooninakin – Andreas Koivisto jaksaa huhkia vantaalaisten historiantuntemuksen hyväksi

PALKITTU Vantaa-Seuran puheenjohtaja sai hiljattain Björn Kurtén -palkinnon.

Andreas Koivisto

Leena Koivisto

Kaupunginmuseon arkeologina työskentelevä ja Vantaa-Seuran puheenjohtajana tunnettu Andreas Koivisto on iloinen.

– Joku tuolla ulkopuolella on ihan oikeasti huomannut, mitä olen tehnyt, hän hihkaisee.

Koivisto sai äskettäin Tieteen päivillä Björn Kurtén -palkinnon, jonka myöntää Nordenskiöld-samfundet sellaisten tieteellisten tai taiteellisten ansioiden perusteella, jotka liittyvät arvostetun paleontologin ja kirjailijan Björn Kurténin laajaan toiminnanalaan.

Palkintoa ei haeta eikä tavoitella kilpailulla, se saadaan. Koivistolle se annettiin perusteina muun muassa hänen aktiivinen, arkeologiaa popularisoiva työnsä ja niin virka- kuin vapaa-ajalla tapahtuva toimintansa vantaalaisten tutustuttamiseksi kaupungin historiaan elävällä tavalla. Lisäksi hän on kirjoittanut useita teoksia paikkakunnan historiasta ja tehnyt niitä varta vasten myös lapsille.

Palkittu myöntää, että vapaaehtoistöistä tayttyvä arki ei aina ole ruusuilla tanssimista, vaikka oma mielenkiinto asioihin ja historiantuntemuksen edistämiseen niihin ajaakin.

Varsinkin syksyt vaativat välillä tiukkaa ponnistelua, kun Vantaa-Seuran julkaiseman Helsingin pitäjä – Vantaa -vuosikirjan painoaika lähestyy. Koivisto on päätoimittanut vuodesta 1963 ilmestyneen julkaisun nyt neljä kertaa.

– Luen kaikki tekstit läpi, yhdenmukaistan ne, hoidan yhteydet painoon ja yritän hankkia mahdollisimman paljon kuvia, koska ne tekevät kirjasta helppolukuisemman, hän listaa.

Kustannuksien helpottamiseksi kirjaan myydään myös ilmoituksia. Sitä Koivisto tekee yhdessä puolisonsa, Vantaa-Seuran toiminnanjohtaja Riina Koiviston kanssa.

Eikä siinä kaikki, kolmelapsisen perheen vanhemmat hoitavat myös logistiikan.

– Kannamme kaikki painetut 1 100 kirjaa varastoon, kiikutamme niitä ympäri kaupunkia ostajille, ja lisäksi Riina pakkaa ja postittaa niitä. Ennakkotilausten määrä on noin puolet painoksesta. Niitä tekevät kaupungin eri yksiköt, seurakunta, Heureka ja jotkut yritykset. Nämä toimitamme myös itse perille, Andreas Koivisto kertoo.

– Niin että aivotyön lisäksi hommassa on runsaasti tällaista kuntosaliakin mukana, hän nauraa.

Joulun alla ilmestyneen, vuoden 2019 vuosikirjan jälkeen Koivistolla on noin kuukausi aikaa hengitellä, sitten käynnistyy jo seuraavan aloittelu valmistelemalla helmi-maaliskuun vaihteessa kokoontuvalle kirjan toimituskunnalle ehdotusta sisällöstä ja rakenteesta.

– Vaikka kaiken aikaahan se on takaraivossa.

Sisältö julkaisuun kertyy Koiviston mukaan helposti paitsi omista, pitkin vuotta eri yhteyksissä kirjaantuneista muistilapuista, myös asiantuntevan, pitkälti tutkijoista koostuvan toimituskunnan ehdotuksista.

– Ammattimaisesti tehdyllä kirjalla on onneksi myös niin hyvä maine, että ulkopuoliset tutkijat tarjoavat meille itsekin juttujaan. Esimerkiksi viimeisimmän kirjan pääteema, Kuninkaantie, syntyi juuri tällaisen tarjotun tekstin ansiosta.

Taitto- ja painokustannuksineen sekä kirjoittajapalkkioineen kirjan teko maksaa lähemmäs 20 000 euroa.

– Tavoitteena on jäädä vähän plussan puolelle, että pystyisimme tuotolla osin rahoittamaan seuran toimintaa, ja ainakin tähän asti siinä on vielä onnistuttu, Koivisto sanoo.

– Pidän kirjaa tietynlaisena kivijalkana kaikessa Vantaa-Seuran toiminnassa. Julkaisun takia itsekin aikoinaan seurasta innostuin, kirjassa on niin paljon historiaa ja nykypäivää monipuolisesti eri puolilta kaupunkia ja eri ajoilta. Näitä keräämällä saa itselleen hyvä käsikirjaston Vantaasta.

Seuralle jää enemmän rahaa, jos kirjan ostaa suoraan seuralta kirjakaupan sijaan.

– Vuosikirjan viimeisellä sivulla olevasta luettelosta näkee, minkä vuosien painokset on myyty loppuun ja mitä vielä on saatavissa, päätoimittaja vinkkaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Vantaa-Seuran perinteikäs vuosikirja täyttää pyöreitä: Tapausta juhlistetaan Heurekan seminaarilla19.4.2018 07.15
Arkeologipari ei kaivele menneitä yhteiselämässään – "Pikkujutuista nalkuttaminen on turhaa"12.2.2018 07.05
Vuosikirjasta selviää, millainen paikka Vantaa oli 1960-luvulla21.12.2017 11.16
Vantaan oma vuosikirja pesi kasvonsa – ja muutti nimensä7.12.2015 15.51

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu