Puheenaihe

Myyrmäen uudessa vanhusten asumiskeskuksessa hoitajat työskentelevät "täsmäsijoitettuna"

VANHUKSET "Vaikka hoitajat liikkuvat, on aina jokaisessa kerroksessa tarvittava määrä henkilökunta paikalla."

Myyrmäkeen Liesikujan ja Ruukkupolun väliin valmistuu syksyllä vanhusten asumiskeskus, josta on yhdyskäytävä kuvassa oikealla näkyvään Myyrinkodin vanhustenkeskukseen.

Armi Suojanen

Myyrmäkeen syys-lokakuussa avattavassa Vantaan kaupungin vanhusten asumiskeskuksessa otetaan käyttöön aikaperusteinen henkilökuntamitoitus tutun 0,5-mitoituksen rinnalle. Uuden aikaperusteisen kotihoiva-mallin periaate on, että hoitohenkilökuntaa on silloin ja siellä, missä sitä tarvitaan.

Kun tehostetun hoidon tarvetta on vähemmän, hoitajat voivat olla esimerkiksi toisaalla palvelutaloasunnoissa asuvien apuna.

– Vaikka hoitajat liikkuvat, on aina jokaisessa kerroksessa tarvittava määrä henkilökunta paikalla, vakuuttaa Vantaan vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Minna Lahnalampi-Lahtinen.

– Vantaalla resurssoidaan hoitajien ja avustavan henkilökunnan lisäksi ammattitaitoista henkilökuntaa järjestämään vanhuksille virikkeellistä toimintaa. Tätä edellytetään niin kaupungin omilta hoivakodeilta kuin ostopalveluyksiköiltä, hän jatkaa.

Kotihoiva-mallin käyttö voi alkaa, kunhan ensin selvitetään asukkaiden hoidon tarve, ja mihin aikaan asukas apua tarvitsee.

– Mallin käyttö edellyttää toimivaa toiminnanohjausjärjestelmää, hoivateknologiaa ja nopeaa reagointia asukkaiden muuttuvissa palveluntarpeissa.

Hoivateknologiasta Lahnalampi-Lahtinen mainitsee nykyaikaisen hoitajakutsujärjestelmän. Siinä kello seuraa käyttäjänsä aktiivisuutta kellon ympäri, opettelee tämän vuorokausirytmin ja hälyttää apua automaattisesti, jos asukas ei itse pysty. Vastaavanlainen järjestelmä on käytössä Korson vanhustenkeskuksessa ja Malminiityn palvelutalossa.

Viime päivinä Suomessa on jälleen kohuttu siitä, että useissa hoitokodeissa on liian vähän hoitajia. Vantaa vaatii ympärivuorokautisessa hoidossa niin yksityisiltä yrityksiltä, järjestöiltä kuin omilta hoitolaitoksiltaan vähintään 0,5–0,6 koulutettua työntekijää jokaista asukasta kohti vuorokaudessa.

– Hoitoisuudesta riippuen hoitajia voi olla enemmänkin. 0,5-mitoitus perusteena ei kerro sitä, riittääkö henkilöstöresurssi auttamaan asukkaita siihen aikaan kun, he tarvitset apua. Eikä se ota huomioon, paljonko asukas tarvitsee hoitoa, Lahnalampi-Lahtinen kritisoi.

Uusi henkilömitoituksen malli ei hänen mukaan merkitse isoa muutosta.

– Henkilökunnan määrä ei mene alle 0,5:n. Pikemmin näen, että mitoitus tulee olemaan suurempi kuin nyt. Hoitohenkilökunnan lisäksi talossa työskentelee avustavaa henkilöstöä vähintään 0,1 mitoituksen verran ja toimintakyvyn ylläpidosta sekä arjen virikkeellisestä toimintaan on varattu 0,01 mitoituksen verran henkilöstöä.

Henkilökunnalta uudistus kysyy muutosmyönteisyyttä.

– Aikaperusteinen malli vaatii henkilökunnalta liikkumista asukkaiden tarpeiden mukaan, uutta työkulttuuria ja oikeudenmukaista työnjakoa.

Vastaavanlainen malli on jo käytössä Vantaan kotihoidossa ja palvelutaloissa.

Sijaisten tarve on jatkuva

Vakituisella hoitohenkilökunnalla on muun muassa sairaus- ja äitiyslomia ja heitä jää eläkkeelle, joten sijaisista on aina tarvetta. Se koskee koko Uuttamaata.

Vantaan kaupungilla on oma resurssipooli, josta saadaan sijaisia lyhyeksi ajaksi, tavallisesti 1–3 päiväksi.

Lähi- ja sairaanhoitajina työskenteleviä varahenkilöitä on vanhus- ja vammaispalveluissa yhteensä 56.

Sijaisia palkataan myös Seure Henkilöstöpalveluista.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Sosiaali- ja terveyspuoli palkkaa paljon uutta verta – Ensi syksynä valmistuva Suomen suurin vanhusten asumiskeskus vie ison osan vahvistuksista15.12.2018 07.15
Nuorisokoti tulee vuokralaiseksi Myyrinkodin vanhustenkeskukseen27.1.2019 07.40

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu