Puheenaihe

Perustulokokeilun 560 euroa kuukaudessa vastikkeetta ei lisännyt työllisyyttä – osallistujien hyvinvointi parani ja byrokratia väheni

Kuvituskuva.

JOHANNAERJONSALO

Perustulokokeilu ei lisännyt ensimmäisen kokeiluvuoden aikana osallistujien työllisyyttä. Perustuloa saaneet kokivat kuitenkin hyvinvointinsa kokeilun päättyessä paremmaksi kuin vertailuryhmään kuuluneet.

Kokeilussa 2 000 satunnaisesti valittua työtöntä sai verotonta perustuloa 560 euroa kuukaudessa riippumatta muista tuloistaan tai esimerkiksi siitä, hakivatko he aktiivisesti töitä. Kokeilu toteutettiin vuosina 2017–2018.

Perustuloa saaneista terveytensä koki hyväksi tai erittäin hyväksi 55 prosenttia ja vertailuryhmästä 46. Stressiä koki melko paljon tai erittäin paljon perustuloa saaneista 17 prosenttia ja vertailuryhmästä 25 prosenttia.

– Perustuloa saaneet luottivat vahvemmin tulevaisuuteensa ja yhteiskunnallisiin vaikutusmahdollisuuksiinsa, kertoo Kelan johtava tutkija Minna Ylikännö.

Perustulon saajat luottivat vahvemmin myös omiin työllistymismahdollisuuksiinsa. Lisäksi he kokivat sosiaaliturvaetuuksien saamiseen liittyvän vähemmän byrokratiaa ja arvioivat vertailuryhmään kuuluneita useammin, että perustulo helpottaisi työn vastaanottamista ja yrittäjäksi ryhtymistä.

Kokeilun arvioinnissa selvitettiin myös perustulon vaikutuksia kokeiluun osallistuneiden työllisyyteen ja tuloihin.

– Perustulon saajat eivät ensimmäisen kokeiluvuoden aikana työllistyneet avoimille työmarkkinoille sen paremmin tai huonommin kuin verrokitkaan, sanoo tutkimuskoordinaattori Ohto Kanninen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta.

Perustuloa saaneilla oli keskimäärin 0,5 työpäivää enemmän kuin vertailuryhmään kuuluneilla.

Palkka- ja yrittäjätuloa saaneiden osuus oli perustuloa saaneilla noin prosenttiyksikön verran suurempi kuin vertailuryhmässä. Sen sijaan palkka- ja yrittäjätulojen määrä oli perustuloa saaneilla keskimäärin 21 euroa pienempi.

Tulokset ovat osin alustavia, eikä lopullisia johtopäätöksiä perustulokokeilun vaikutuksista voida vielä tehdä, koska toisen vuoden rekisteritiedot valmistuvat vasta vuoden päästä. Kyselyn vastausaste oli vain 23 prosenttia (perustulon saajilla 31 % ja verrokkiryhmällä 20 %).

Perustulokokeilu oli poikkeuksellinen yhteiskuntakokeilu sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti, sillä se perustui valtakunnalliseen, satunnaistettuun kenttäkoeasetelmaan.

Osallistuminen ei pohjautunut vapaaehtoisuuteen, joten sen vaikutuksista voi tehdä luotettavampia arvioita kuin aiemmissa, vapaaehtoisuuteen perustuvissa kokeiluissa on ollut mahdollista.

Kokeilun toteutti pääministeri Juha Sipilän hallitus. Tavoitteena oli selvittää, miten Suomen sosiaaliturvaa voitaisiin muuttaa vastaamaan paremmin työelämän muutoksia.

Perustulokokeilun arviointitutkimus tuottaa tietoa sosiaaliturvan uudistamisen tueksi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu