Vaalikoneemme on nyt avattu!

Puheenaihe

Näin erotat kohvan sohjosta – kumpikin lasketaan jään paksuuteen, vaikka ne eivät kanna

Jään päällä oleva lumi sekä estää uuden teräsjään muodostumista että vanhan sulamista.

Marianna Simo/arkisto

Uudenmaan järvien jään paksuus vaihtelee 10. helmikuuta tienoilla tehtyjen mittausten mukaan 20 ja 40 sentin välillä.

– Mutta kannattaa muistaa, että kyse on kokonaisjäänpaksuuksista eli jää on mitattu alareunasta pintaan. Siihen sisältyy monenlaatuista jäätä. Teräsjään päällä saattaa olla vettä, kohvaa ja sohjoa vuorotellen, Suomen ympäristökeskuksen (Syke) hydrologi Jarkko Koskela muistuttaa.

Kohvan ja sohjon erottaa siitä, että kohva on jäätynyttä, sohjo taas vedensekaista lunta.

Eniten jäätä oli edellisessä mittauksessa Espoon Pitkäjärvellä, jossa mitattiin yhteensä 41 senttiä.

– Teräsjäätä Pitkäjärvellä oli kuitenkin vain 17 senttiä. Kaikki muu on kantavuodeltaan huonoa muuta jäätä, Koskela toteaa.

– Vuodenvaihteen jälkeisissä pakkasissa muodostui teräsjäätä, mutta sitten tuli paljon lunta eikä teräsjäätä enää sen jälkeen ole syntynyt.

Vähiten jäätä oli Syken mittausten mukaan Nummelan Hiidenvedellä, 22 senttiä.

Koskela arvioi, että vaikka lähipäivinä lämpötila nouseekin päivisin plussan puolelle, jäätilanne pysynee aika lailla samanlaisena.

– Jään päällä oleva lumi sekä estää uuden teräsjään syntymisen että suojaa vanhaa sulamiselta. Mutta jos aurinko paistaa pitkään, ja on lämmintä, jää alkaa heiketä.

Syke muistuttaa, että jäänpaksuusmittaukset edustavat vain kyseistä paikkaa, eikä niitä voi yleistää koskemaan laajoja alueita. Järvillä mittaukset tehdään lähellä rantaa ja esimerkiksi selkävesillä jää voi olla heikompaa. Tarkista järvien jäätilanne täältä.

Merellä jäätä on Suomenlahden saaristossa Ilmatieteen laitoksen mukaan 10–30 senttiä. Tarkista meren jäätilanne täältä.

Ympäristökeskuksen kehittämispäällikkö Johanna Korhonen on tutkinut talvi- ja kevätkauden hydrologisia pitkäaikaismuutoksia ja vaihteluja. Hänen perjantaina 22. helmikuuta tarkastettavan väitöskirjansa mukaan jääpeitekausi on lyhentynyt Suomen sisävesillä leutojen talvien myötä. Vastaavasti jokien talvi- ja kevätvirtaamat ovat kasvaneet.

– Muutokset jääpeitteessä ja talven vesioloissa koskettavat meitä monella tavalla. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää vesistöjen säännöstelyssä ja vesivoiman tuotannossa, tulvariskien hallinnassa, virkistyskäytössä sekä biologisessa ja ekologisessa tutkimuksessa, Korhonen toteaa.

Ilmaston lämpenemisellä on suuri vaikutus hydrologiaan talvella ja keväällä. Analyysit todistavat tilastollisesti merkitseviä pitkäaikaismuutoksia jää- ja virtaamaoloissa viime vuosiin saakka.

Jäätyminen on myöhentynyt, jäidenlähtö aikaistunut samoin kuin jääpeitekausi lyhentynyt. Viime vuosikymmeninä muutokset ovat tulleet entistä selvemmiksi, ja erittäin aikaisten jäänlähtöjen sekä erittäin myöhäisten jäätymisten määrä on kasvanut.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Vaalikoneemme on nyt avattu!

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu