Puheenaihe

Kyllä Vantaaltakin löytyy rivoja paikannimiä – Lähteillä oli sukuelinten nimet nykyisen kiitotien päässä

NIMET Vantaa-Seuran puheenjohtaja kertoo, miksi nimiä ei löydy Nimisampo-verkkopalvelusta.

1920-luvun haastattelutiedon mukaan nykyisen Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitotien 1:n eteläpäässä sijainnutta kolmea lähdettä kutsuttiin nimillä Fittan, Pittan ja Kvittan (Vittu, Kyrpä ja Kuitti). Kuvituskuva.

Arkisto/Armi Suojanen

Suomen roisit paikannimet nousivat jälleen esille, kun Helsingin Sanomat selvitti viime viikolla artikkelissaan, miksi rivoja paikannimiä on Pohjois-Suomessa paljon enemmän kuin eteläisessä Suomessa. Suomen kielen professori Terhi Ainiala kertoi, että rivoja nimiä on annettu erityisesti luontokohteille ja niitähän maan pohjoisessa osassa riittää.

Vantaan kaupunginmuseon arkeologi ja Vantaa-Seuran puheenjohtaja Andreas Koivisto tarttui aiheeseen museon Muistaakseni-blogissa ja kirjoitti, että myös Vantaalla on rivoja paikannimiä. Ne kaikki eivät kuitenkaan löydy Nimisampo.fi-verkkopalvelusta, joka avattiin helmikuun alussa.

Koiviston mukaan syy on se, että suurin osa Vantaan roiseista paikannimistä on niin paikallisia. Esimerkkinä Koivisto mainitsee Helsinki-Vantaan lentokentän.

– Nykyisen kiitotien eteläpäässä Krakanojan vieressä on sijainnut kolme lähdettä, joiden nimet olivat 1920-luvun haastattelutiedon mukaan Fittan, Pittan ja Kvittan, eli Vittu, Kyrpä ja Kuitti.

Toiseen esimerkkiin liittyy hauska tarina. Sotungissa sijaitsee kallionyppylä, jota paikalliset kutsuvat nimellä Skituklimpen eli Paskaklimppi. Nimi tuli professori Bo Lönnqvist tietoon 1960-luvulla, kun hän haastatteli erästä talon emäntää seudun paikannimistä.

Rivo nimi oli jäädä mainitsematta, mutta haastattelutilanteessa mukana ollut lapsenlapsi muistutti siitä isoäitiään.

– Mummo, unohdit Paskaklimpin! lapsi oli tokaissut.

Mummo yritti kuitenkin torjua nimen päätymistä talteen: ”Äsh, sellaista!"

Tarina löytyy Vantaa-Seuran vuoden 2018 Helsingin pitäjä – Vantaa vuosikirjasta, johon Lönnqvist on kirjoittanut 1960-luvun nimistökeräilystään Helsingin maalaiskunnassa.

Nimisampo-järjestelmä perustuu Kotimaisten kielten keskuksen digitoimaan Nimiarkistoon, johon on kerätty kansalaisilta 2,3 miljoonaa paikannimitietoa yli sadan vuoden aikana, sekä Maanmittauslaitoksen 800 000 nimeä sisältävään Paikannimirekisteriin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Silahihna, Tippa, Kilikallio – Vantaa saa sata uutta paikannimeä5.6.2013 15.08

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu