Puheenaihe

Lähes puolet Uudenmaan kansanedustajaehdokkaista kasvattaisi puolustusbudjettia – Nato-päätöstä ensi vaalikaudella perää selvä vähemmistö

Eduskuntapuolueista eniten puolustusbudjetin kasvattamista kannatetaan kokoomuksessa, sinisissä ja perussuomalaisissa.

Arkisto/Päivi Tuovinen

Lähes puolet Vantaan Sanomien vaalikoneeseen vastanneista Uudenmaan kansanedustajaehdokkaista lisäisi puolustusvoimien rahoitusta.

Puolustusbudjettia kasvattaisi 49 prosenttia vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista.

Vahvimmin tällä kannalla ovat Suomen Kansa Ensin -puolueen, sinisten, reformin, kokoomuksen ja perussuomalaisten ehdokkaat.

Eduskuntapuolueista eniten puolustusbudjetin kasvattamista kannatetaan kokoomuksessa. Sen vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista lähes 87 prosenttia on tällä kannalla.

Sinisten ehdokkaista puolustusvoimien rahoitusta lisäisi lähes 85 prosenttia vastanneista ja perussuomalaisista vähän yli 82 prosenttia vastanneista.

Selvästi yli puolet kristillisdemokraattien ja Liike Nytin vastanneista ehdokkaista lisäisi puolustuseuroja.

RKP:n, seitsemän tähden liikkeen ja keskustan vastanneista ehdokkaista näin tekisi vähän yli puolet.

41 prosenttia kaikista kysymykseen vastanneista ehdokkaista katsoo, ettei puolustusbudjetin kasvattamiseen ole tarvetta.

Eduskuntapuolueista vahvimmin tällä kannalla ollaan vasemmistossa ja vihreissä, joiden vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista yli 80 prosenttia pitää puolustusvoimien rahoituksen lisäämistä tarpeettomana.

Tällä kannalla on myös vähän yli puolet vaalikoneeseen vastanneista SDP:n ehdokkaista.

Lähes joka kymmenes kaikista vastanneista ehdokkaista ei osaa sanoa kantaansa puolustusbudjetin kasvattamiseen.

Liberaalipuolueessa ja piraattipuolueessa kantaansa empii peräti 40 prosenttia vastanneista.

RKP:ssä kannastaan epävarmoja on viidesosa, SDP:ssä vähän yli ja keskustassa vähän alle kymmenesosa vastaajista.

Nato-päätöksen tekemistä ensi vaalikaudella välttämättömänä pitää vähän alle viidennes vastanneista.

Vahvimmin tällä kannalla ollaan liberaalipuolueessa ja kokoomuksessa, joissa vähintään 70 prosenttia vastanneista ehdokkaista perää Nato-päätöstä.

Lähes kolme neljäsosaa kaikista vastaajista katsoo, ettei Nato-päätökselle ole tarvetta.

Vasemmiston ehdokkaista näin katsoo jokainen kysymykseen vastannut. SDP:ssä, vihreissä, keskustassa ja seitsemän tähden liikkeessä tällä kannalla on yli 90 prosenttia vastanneista ehdokkaista.

Seitsemän prosenttia vastaajista ei osaa sanoa kantaansa Nato-päätöksen tarpeellisuuteen.

Näin ehdokkaat perustelivat näkemyksiään:

Puolustusvoimien rahoitusta on lisättävä Euroopan muuttuneen turvallisuustilanteen takia.

Samaa mieltä:

– Tällä hetkellä paine kaluston uusimiseen ja lisäämiseen on kasvamassa. Tere Sammallahti (kok.)

–  Suomen puolustuskyvyn pitää olla uskottavalla tasolla. Tosin investointien määrä ja tarve on tarkkaan mietittävä. Tiina Tuomela (kd.)

– Suomen täytyy pysyä sotilaallisesti sitoutumattomana. Suvi Karhu (ps.)

– Uskottava puolustus vaatii kehittämistä ja materiaalihankintoja. Johanna Karimäki (vihr.)

– Puolustusvoimien rahoitusta on lisättävä sekä Euroopan muuttuneen turvallisuustilanteen takia, että mielestäni Yhdysvaltojen epävakaan johtajan takia. Säde Kallioinen (kesk.)

Eri mieltä:

– Euroopan kärjistynyttä turvallisuustilannetta ei ratkaise lisärahan syytäminen aseisiin. Antero Eerola (vas.)

– Maailma ja Eurooppa elää historiansa vakainta vaihetta. Kimmo Kiljunen (sd.)

– Poliisit tarvitsevat lisää rahaa. En koe, että Suomeen kukaan olisi hyökkäämässä. Eija Liinakoski (ps.)

Suomen pitää tehdä päätös Nato-jäsenyyden hakemisesta ensi vaalikaudella.

 

Samaa mieltä:

– Kannatan Nato-jäsenyyden hakemista. Elina Lepomäki (kok.)

– Suomi tarvitsee Nato-jäsenyyttä ja jokainen vuosi ilman sitä on uhka Suomen turvallisuudelle. Joni Ojala (lib.)

– Suomi on tehnyt päätöksiä, jolla se on niin lähellä Naton jäsenyyttä kuin liittoutumaton valtio voi olla. Mikäli Itämeren turvallisuustilanne olennaisesti heikkenee tulevalla vaalikaudella ja Ruotsi päättää liittyä Natoon, Suomen on tehtävä vastaava päätös. Yksin emme voi alueelle jäädä. Juha Malmi (sin.)

– Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta ja olisi luonnollinen jatkumo jäsenyydelle Euroopan unionissa. Eemeli Peltonen (sd.)

Eri mieltä:

– Naton jäsenenä olisimme osa konflikteja. Jussi Saramo (vas.)

– Kansalaisten ja tulevan eduskunnankaan enemmistö ei ilmeisesti kannata hakemista. Niilo Kärki (ps.)

– Kaikissa tilanteissa tärkeintä on Suomen uskottava puolustus. Jussi Niinistö (sin.)

– Tällä hetkellä Nato-jäsenyys ei ole Suomelle eduksi. Hussein al-Taee (sd.)

– Suomella on ainutlaatuiset olosuhteet säilyttää neutraliteettia ja samalla rauhan tasapainoa sekä omasta että globaalisesta näkökulmasta. Natoon liittyminen tulee häiritsemään tätä tasapainoa. Sveta Silvennoinen-Hiisku (vihr.)

Puolustuseurot

Eduskunnan päättämä puolustusministeriön hallinnonalan budjetti on 3,1 miljardia euroa vuodelle 2019.

Se pitää sisällään sotilaallisen maanpuolustuksen (2,72 mrd), puolustuspolitiikan ja hallinnon (0,36 mrd) ja sotilaallisen kriisinhallinnan (58,55 miljoonaa euroa).

Suomen puolustusbudjetti on noin 1,3 prosenttia bruttokansantuotteesta (bkt).

Nato-maat ovat poliittisesti sitoutuneet käyttämään puolustukseen 2 prosenttia bkt:sta.

Valtaosa Nato-maista ei tähän yllä. Esimerkiksi Saksa käyttää 1,24 prosenttia.

Suomi hankkii lähivuosina neljä uutta sotalaivaa 1,2 miljardilla eurolla.

Lähde: valtiovarainministeriö, puolustusministeriö

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Enemmistö ehdokkaista karkottaisi rikolliset – näin sitä perustellaan vaalikonevastauksissa1.3.2019 08.00
Pitääkö liikenteessä ottaa käyttöön ruuhkamaksut? Entä onko pienimpiä eläkkeitä korotettava? – Vantaan Sanomien vaalikone on nyt auki1.3.2019 06.05

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu