Puheenaihe

Mielipide: Vantaan ratikka päihittäisi bussin esteettömyydessä, pysyvyydessä ja ajon tasaisuudessa

Vantaan ratikan suunnitellaan korvaavan bussilinjan 562. Ratikka kulkisi Mellunmäestä Vaaralan, Hakunilan ja Tikkurilan kautta Aviapolikseen ja lentoasemalle.

Armi Suojanen

Nimimerkki Kvesku kritisoi Vantaan ratikkahanketta ja puolsi ratikkavapaata Vantaata (VS 20.3.). Vantaa kasvaa, ja tämä kasvu halutaan ohjata vahvojen joukkoliikenneyhteyksien varaan. Tästä syystä yleiskaavaluonnoksessa on määritelty ratikan reitti, jonka varteen suuri osa uudesta asumisesta ja työpaikoista on sijoitettu, kirjoittaa Vantaan kaupungin liikenneinsinööri vastauksessaan.

Vantaan ratikalle on ennustettu matkustajamääräksi 80 000 matkustajaa vuorokaudessa vuodelle 2040. Tällöin Vantaalla on ennustettu olevan noin 312 000 asukasta ja 175 000 työpaikkaa.

Jos ainoastaan Vantaan asukkaat käyttäisivät ratikkaa, eikä kukaan enempää kuin kerran päivässä, tulisi yhden neljästä vantaalaisesta tehdä yksi ratikkamatka päivässä jotta ennuste toteutuisi.

Usein samalla välineellä tehdään myös paluumatka, jolloin ratikalla matkustavia olisi noin yksi kahdeksasta asukkaasta. Kaikki matkustajat eivät kuitenkaan ole vantaalaisia, vaan osa kulkisi ratikalla muualta Vantaalle töihin.

Matkustajaennuste perustuu yleisesti liikennemäärien ennustamisessa käytetyn ohjelmiston tuottamaan arvioon, eikä ole kenenkään oma mielipide.

Suuren osan ratikkamatkoista on ennustettu olevan lyhyitä liityntämatkoja junaan tai metroon. Myös Helsingin nykyisten ratikoiden matkoista monet on tehty vaihdolla tai kausilipulla, jolloin vuodessa ostetut 4,5 miljoonaa ratikkalippua eivät kerro kovin selvästi matkustajamääristä. Matkustajalaskureiden mukaan Helsingin ratikoilla matkusti viime vuonna 61,5 miljoonaa matkustajaa.

Vantaan ratikan vaihtoehto olisi samaa reittiä liikennöivä runkobussi.

Helsingin ja Espoon raidejokerin osalta on arvioitu runkobussin liikennöintikustannuksiksi noin 15 miljoonaa euroa vuodessa ja ratikan noin 18 miljoonaa euroa vuodessa, jolloin liikennöintikustannukset ratikalla olisivat noin 3 miljoonaa euroa suuremmat. Tämä johtuu esimerkiksi ratikoiden suuremmista hankintakustannuksista.

Vantaan ratikan osalta kustannuslaskenta valmistuu ensi syksynä, jolloin haetaan valtuustolta jatkosuunnittelupäätöstä.

Tulevaisuuden uudet liikennemuodot voivat vastata moniin liikkumistarpeisiin, mutta keskusten välillä tarvitaan suurten ihmismäärien liikuttamiseen sopivia kulkuvälineitä jatkossakin. Vantaan ratikan reitin ympärille suunnitellun asukas- ja työpaikkamäärän osalta sopiva kulkumuoto voisi olla ratikka tai tavallista suurempi bussi.

Pienemmät kulkuvälineet eivät riitä ja suuremmat (kuten juna ja metro) ovat huomattavasti kalliimpia rakentaa. Suurimpina ratikan etuina nähdään bussiin verrattuna matkustajakapasiteetin lisäksi ratikkalinjan pysyvyys ja ajon tasaisuus sekä esteettömyys.

Vantaanlaakson Lidlin suunnitelmien johdosta on nähty tarpeelliseksi rakentaa Hämeenlinnanväylän itäpuoleisten ramppien päähän liikennevalot, jotka myös parantavat kävely-ylitysten turvallisuutta.

Tästä syystä tulee myös rakentaa yksi lyhyt lisäkaista Martinlaaksontielle. Noin vuonna 2040 liikennemäärät ovat saattaneet kasvaa alueella niin paljon, että nykyiselle kiertoliittymälle tulee tehdä parannustoimia.

Täysin näihin suunnitelmiin liittymättä Hämeenlinnanväylän varren pyörätietä on suunniteltu tulevaisuudessa parannettavan laadukkaaksi pyöräilyn baanaksi, jolloin väylän varteen rakennettaisiin pyörätie nykyisen mutkittelevan reitin vaihtoehdoksi.

Yhtäkään pyörätietä ei aiota alueelta poistaa, ja Vetokankaalle pääsee jatkossa ulkoilemaan kuten nytkin.

Tiina Hulkko 29 Liikenneinsinööri 29Vantaan kaupunki

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu