Puheenaihe

Kolmen lapsen yh-äidin unelma vaihtui romahdukseen: Uusi koti olikin homeen piinaama vanha navetta – "Omistajalta tuli uskomattomia viestejä"

Marita Seppäsen koti olikin homeinen piharakennus.

Maria Aittoniemi

Siitä piti tulla koti, jossa lapsilla on tilaa ja rauhaa kasvaa. Vuokrausilmoituksessa tarjottiin 4hk+phs+2wc, omakotitalo, vuokrattava asuinkiinteistö, Vihti, Nummela.

Marita Seppänen teki vuokrasopimuksen, maksoi takuuvuokran ja muutti kolmen lapsensa kanssa taloon.

– Se tuntui lottovoitolta, hän muistelee Vihdin Uutisille tuota onnellista kahden vuoden takaista aikaa.

Talo oli juuri remontoitu sisältä ja se oli kaunis. Nyt Seppänen ei muuttaisi siihen asumaan, vaikka ”seinät olisivat kultaa ja hanat kristallia”.

Viime helmikuussa olohuoneen seinän ja katon välistä alkoi valua vettä sisälle. Talo on kaksikerroksinen puutalo, olohuone on alakerrassa.

– Pudotin katolta lumet nähdäkseni, onko siellä vaurioita, Seppänen kertoo Vihdin Uutisille.

Lunta jyrkkäharjaisella katolla oli vain viitisentoista senttiä, eikä katolla näkynyt mitään ihmeempää vaurioon viittaavaa.

Vuokranantaja lupasi tilata asiantuntijat selvittämään vesivuodon syyn, korjaamaan sen ja sanoi myös tilanneensa kosteus- ja homekartoituksen taloon.

Seppänen oli paikalla, kun homekoira tutki talon. Tulos oli surullista kuultavaa ja nähtävää.

– Homekoira merkkasi jokaisen huoneen, Seppänen kertoo.

Kun talon alakerrassa nostettiin muovimattoa, alta paljastui märkä ja homeinen betoni, kattopaneelin yläpuolelta puolestaan läpimärät villat.

Saatuaan raportin homekoiran merkkauksista, vuokranantaja irtisanoi vuokrasopimuksen. Seppänen kertoo hänen sanoneen syyksi sen, ettei uskalla jatkaa sopimusta mahdollisten terveysriskien vuoksi.

Irtisanomisesta tuli vielä kirjallinen vahvistus, jossa ilmoitettiinkin, että asunto otetaan omaan käyttöön.

Vuokranantaja oli Seppäselle lähetetyistä viesteistä päätelle tuolloin vielä kovin ymmärtäväinen ja ystävällinen. Muutos käytökseen tuli Seppäsen mukaan hänen kysyttyään mahdollista vuokranalennusta. Kuitenkin vuokranantaja edellytti vielä täyden vuokran maksamista siihen asti, kun talo luovutetaan.

Asunto oli kuitenkin mitä ilmeisemmin tarkastuksessa todettu asuinkelvottomaksi.

Voidakseen tämän todistaa, Seppänen tarvitsisi asiantuntijalausunnon.

– Pyysin vuokranantajalta homekoiraohjaajan raporttia nähtäväkseni, mutta hän ei ole sitä antanut, eikä minulla ole varaa teettää sellaista itse.

– Sitten alkoi tulla uskomattomia viestejä, joissa muun muassa väitettiin kattovuotoa minun syykseni, Seppänen sanoo.

– Kuitenkin, kyse on satavuotiaasta rakennuksesta, jonka katto on paikalla käyneen kattofirman asiantuntijan mukaan tullut tiensä päähän jo 30 vuotta sitten.

– Vuokranantajan on myös sanonut soitelleensa kelat sun muut läpi, että minun tuilla elämiseni loppuu, Seppänen kertoo ja lisää, että tuillapa hyvinkin sitä opiskelija elää.

Perhe on löytänyt uuden vuokra-asunnon, mutta prosessi on romahduttanut kolmen lapsen yksinhuoltajana toimivan opiskelijaäidin talouden täydellisesti.

– He ovat uhanneet haastaa minut oikeuteen laiminlyöntieni takia, eivätkä siksi maksa vuokravakuuttani takaisin, Seppänen sanoo.

Vuokravakuusrahoilla Seppäsellä todella olisi käyttöä, sillä vakuus on tarvittu seuraavaankin vuokra-asuntoon, muista kuluista puhumattakaan.

– Kaikki tavaramme ovat homeen hajuisia. Olen vienyt uuteen kotiimme vain sellaiset tavarat, jotka olen voinut pestä. Huonekaluja olen haalinut roskalavaryhmistä ja kirppareilta.

Pitkien valvottujen öiden tunnit Seppänen on käyttänyt asioiden selvittämiseen. Ensiksikin hän kertoo löytäneensä edellisen vuokralaisen, jonka aikana niin ikään talossa on tapahtunut vesivahinko.

– Hänkään ei saanut takaisin vuokravakuuttaan, mutta ei jaksanut tapella asiasta.

Seppänen alkoi myös tutkia asuinalueen asemakaavaa.

– Rakennusluvat, mitä ne tarkoittaa, mihin ne oikeuttaa. Mitä tällä tontilla saa olla, mitä on. Mitä laki sanoo, hän luettelee.

Kävi ilmi, että talo on merkitty talousrakennukseksi. Se on aikoinaan ollut navetta ja liiteri.

– Olen asunut lasteni kanssa kaksi vuotta piharakennuksessa joka ei täytä asunnolle määrättyjä rakennusterveysmääräyksiä, edes lähtökohtaisesti.

Asia varmistuu viestistä, jossa Vihdin kunnan johtava rakennustarkastaja Sanna Laaksonen kertoo, että asunnon omistajaa on suullisesti ohjattu jo lopettamaan rakennuksen käytön vastoin tarkoitusta. Päätös asiasta annetaan ensi viikolla.

Sen lisäksi, että Seppäsen ja lasten kotina toiminut talo ei ole asuinrakennus, se ei ole vuokrasopimuksessa olevan 120 neliömetrin kokoinen, sillä alakerta on Seppäsen mittausten mukaan jopa 40 senttimetriä liian matala, jotta se määriteltäisiin asuinneliöihin.

Marita Seppänen on tehnyt vuokranantajastaan rikosilmoituksen, jonka peruste on petos; talousrakennus on vuokrattu asuinkäyttöön omakotitalona.

– Eikä tällaisesta voi olla hiljaa, hän perustelee yhteydenottoaan Vihdin Uutisiin. – En halua, että kukaan muu enää menee samaan halpaan, Seppänen sanoo ja antaa tärkeä neuvon asuntoa vuokraaville.

– Ottakaa asioista selvää. Älkää luottako sokeasti. Itse tein niin ja tässä on tulos.

Asiasta kertoi ensin Vihdin Uutiset.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu