Puheenaihe

Martsarissa on helppo viihtyä – "Rakentamisen tiiviys ei haittaa, kunhan eivät ihan meidän kulmille tule"

Palomiehenä työskennellyt Arvo Niinivaara kertoo, että kun Martinlaakso aikoinaan rakennettiin, palokunta joutui usein käymään työmailla. – Siihen aikaan elementtejä vielä valettiin suoraan paikalla, ja kun niitä talvisin hiilillä lämmitettiin, syttyi herkästi tulipaloja.

Leena Koivisto

Tänä vuonna viisikymppisiään viettävän Martinlaakson keskustakaduilla tulee vastaan hyväntuulisia ihmisiä. Arvo Niinivaaralla on iloisuuteen aivan erityinen syy, sillä Kreikassa Rodoksella asuva lapsenlapsi Outi Karavolia on oman puolivuotiaan Michail-poikansa kanssa visiitillä.

Iloa 84-vuotiaalle isosisälle tuottaa myös asuminen Martintornissa, jonne hän muutti puolisonsa kanssa viisi vuotta sitten Kukinkujalta.

– Terveyspalvelut, taksit, linja-autot, uimahalli ja kirjasto, kaikki ihan vieressä. Lisäksi koko suku pääsee tänne helposti, kun on joka suuntaan niin hyvät yhteydet, hän kehuu.

– Vuonna 1956, kun alueelle muutimme, koko tämä ympäristö oli ihan korpea. Kun työpaikkani oli Hiekkaharjussa, sinne pääsi vain bussilla, jota piti vielä Helsingin pitäjän kirkolla vaihtaa.

Oman talon rakentaminen vei perheen Simonkylään. Eläköityminen 90-luvun puolivälissä toi Niinivaaran puolisoineen takaisin Martinlaaksoon helpomman asumisen ääreen, kun kotitalo ja mökki alkoivat teettää liikaa töitä.

 

Emma Hulkkonen on asunut puolisonsa Jannen kanssa kerrostalokodissa Kivimäessä neljä vuotta. Urheilullisen pariskunnan mielestä Vantaan tarjoamat talvi- ja kesäliikuntamahdollisuudet ovat erittäin hyvät. Myös kaikki muut arkipalvelut he saavat läheltä.

– Viimeksi hämmästytti hammashoidon jonottomuus. Sain ihan seuraavalle viikolle ajan, jonka olisin vielä voinut itse valita, Janne kiittää.

Alueen uudisrakentamisen tiiviys kuitenkin askarruttaa vihreydestä pitäviä asukkaita. Oman keittiön pöydästä näkyy vihreä piha, mutta joillain alueilla katsellaan jo suoraan naapurin ruokapöytään.

– Moni pitää korkeita taloja huonona asiana, mutta jos rakennukset on mukavasti sijoiteltu, ei itseäni häiritse kerrosten määrä, ainoastaan liika tiiviys, Emma sanoo.

 

Ostarin kahvilassa päivittäin piipahtavien Seija ja Pekka Karhusen ensimmäinen koti oli Kivimäentiellä pihamökissä, sitten Raiviosuontiellä ja nykyisin Kukinkujan suunnalla, jossa he ovat viihtyneet jo vuodesta 1981.

– Kaikki täällä on hyvää, palvelut ovat lähellä ja tuttuja paljon, he tiivistävät Martinlaaksossa asumisen yksimielisesti.

Vilkas rakentaminenkaan ei konkareita huoleta.

– Kyllä se tästä vielä iloksi muuttuu, kun vain saadaan valmiiksi, he toteavat.

–Tiiviys ei haittaa, kunhan eivät ihan meidän kulmille tule, Seija nauraa.

 

Kahdeksan vuotta sitten Tikkurilasta muuttaneen Tiina Raatikaisen puolisoineen houkutti Martsariin Tikkurilaa halvempi ensiasunto.

Kaksilapsinen perhe asuu 70-luvulla rakennetussa kerrostalossa Raappavuoressa.

– Tosi kivaa täällä on ollut. Neuvolassa pyörii mukava vauvakerho ja seurakunnalla on muskaria sekä muuta toimintaa.

Alueen rakentaminen miellyttää.

– Kannatan aina uudistumista. Kun en ole pitkältä ajalta martsarilainen, en itkenyt vanhan ostarin rötiskönkään perään.

 

Juuret Martsarissa -kirja julkistetaan 8.5. kello 18 Martinlaakson kirjastossa. Paikalla kirjan tehnyt Jukka Ahonen, muusikko Juha Lehti, kirjailija Katri Lipson ja lukion pitkäaikainen lehtori Maissi Salmi. Kahvitarjoilu.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Martinlaakson tarinat tallennetaan kirjaksi – Löytyykö sinulta vanhoja kuvia lähiöstä?29.9.2018 07.20
Martinlaakson lähiö nousi keskelle metsää – "Silloin oli hirveä hinku saada edullisia asuntoja nopeasti"2.12.2018 07.55
Purkaminen saa jatkoa Martinlaaksossa13.4.2019 18.05
Asuntoalan ammattilainen havahtui: Martinlaakso kiinnostaa, Kivistö ei 22.4.2019 07.55
Tämä mies rakastaa vanhaa Martsaria25.1.2015 20.00

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu