Minne mennä

Håkansbölen kartanon historia kiteytyi kirjaksi ihmisten arjen kautta – Kauppakuititkin peilaavat tyyliä ja tapoja

Oman työpaikan pihamaa tuo Elina Riksmanin mieleen Håkansbölen kartanon upean puiston.

Leena Koivisto

Tutkija Elina Riksman katselee työpaikkansa pihamaalla syreenipensaita. Kukat ovat jo vähän ehtoopuolella, mutta ne tuovat Riksmanin mieleen Håkansbölen kartanon kymmenisen vuotta sitten restauroidun puiston.

– Se on valtavan hieno, pittoreski ja kaikille kaupunkilaisille avoin virkistyspaikka komeine tammi- ja lehmuskujineen sekä kaartuvine hiekkapolkuineen.

Kartano on Vantaan kaupunginmuseollakin työskenneelle Riksmanille tuttu paikka jo viidentoista vuoden takaa, jolloin hän ahkeroi rakennusrestauroijan ammattikorkeakoulututkintoaan tehden väritutkimuksen kartanon päärakennuksesta.

Nyt hän on kirjoittanut kaupungin historiatoimikunnan kustantamana projektityönä museon julkaisusarjaan kirjan tilan historiasta. Se julkaistaan tänä viikonloppuna Kartanon kevät 2019 -tapahtumassa paikan päällä.

– Ihana, kiehtova työ. Eikä ollut pulaa materiaalista, Riksman nauraa ja määrittelee esimerkiksi valokuvien valinnan ja karsinnan hetkittäin jopa raastavaksi.

– Mutta runsas ja upea kuvitus kirjaan saatiin, hän iloitsee.

Kaksisataasivuinen Håkansbölen kartanossa on kronologisesti etenevä katsaus kartanon historiaan 1500-luvulta nykypäivään.

– Keskeisintä siinä on uuden päärakennuksen rakentamisen jälkeinen aika, 1905–2005, jonka kartano oli vielä yksityisomistuksessa Sanmarkin suvulla, ennen kuin Vantaan kaupunki osti kokonaisuuden, Riksman kertoo.

Sisältö on koottu kaupunginmuseon mittavasta tutkimus- ja aineistomateriaalista.

– Sanmarkin suvun edustajilta olen myös saanut korvaamatonta apua haastatteluin, muisteluin ja valokuvin.

Julkaisusta on haluttu tehdä näyttävä ja sisällöllisesti myös suurta yleisöä kiinnostava. Se kertoo elosta ja arjesta niin isäntäväen kuin työntekijöiden näkökulmasta.

– Olen halunnut tuoda esiin ikään kuin kartanon kulisseissa tehtyä työtä ja sitä, millaisia ponnistuksia suuren kartanon pyörittäminen vaati sekä omistajilta että palkollisilta.

Kun kartano myytiin kaupungille, kauppaan kuului valtava arkisto, joka sisältää täysimittaisen maataloustilan kirjanpidon kuitteineen. Niistä Riksman on nähnyt, kuinka kartanolle on ostettu sitruunoita, tilattu maalaustöitä ja hommattu jouluksi parsaa, sardilleja ja kilokaupalla makeisia.

Ihmisten välinen hierarkia oli tuohon aikaan selkeä, mutta omista silti huolehdittiin.

Riksman kertoo, kuinka Sanmarkin perheen mukana kartanoon muuttanut lastenhoitaja Adolfina Mattson sai jatkaa lasten aikuistuttua osana palvelusväkeä.

– Fina eli kartanolla koko loppuelämänsä. Vanhuusvuosien loppupuolella häntä itseään varten vuorostaan palkattiin hoitaja.

Kirja

Elina Riksman: Håkansbölen kartanossa, På Håkansböle gård, Vantaan kaupunginmuseon julkaisuja nro 36.

Anne-Mari Ahonen: Graafinen suunnittelu ja taitto.

Myynnissä museopuodissa ja hyvin varustetuissa kirjakaupoissa, hinta 28 e.

Teos julkaistaan Håkansbölen kartanolla vietettävässä, kaikille avoimessa Kartanon kevät 2019 -tapahtumassa la 15.6. klo 11.

 

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Kartanon tytär ikuisti piirtäen elämää Håkansbölessä3.3.2019 08.10
Yrittäjä toteutti unelmansa – Håkansbölen kartanon kahvila ja sisustuspuoti auki lauantaina6.6.2018 08.35
Håkansbölen kartanolle etsitään nyt kahvilayrittäjää – Pehtorin talo aukeaa kesäksi28.1.2018 08.05
Håkansbölen kartanoa kunnostetaan ensi vuonna – Pehtorin talosta rempataan kahvila27.11.2016 06.20
Tutkijat väittävät: Vantaalta löytyi aaveita – katso video5.2.2016 19.30
Håkansbölen kartano on Hakunilan kruunu17.4.2012 16.22
Håkansbölen kartano avataan kaupunkilaisille11.3.2011 14.28

Etusivulla nyt

Uusimmat: Minne mennä

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu