Puheenaihe

Kuka olisi tiennyt, että ”lähtisitkö kantamaan siilin terraariota” toimisi iskurepliikkinä? – Afrikkalainen kääpiösiili saattoi Pirjon ja Kain yhteen

Kai Aho on vuoden vaimoaan Pirjo Yökangasta nuorempi. – Olen puuma, Pirjo nauraa.

Anton Soinne

Vuosi 2002, joulukuun 3. päivä. Lämmin, pilvinen tiistai Järvenpäässä. Lunta ei näkynyt. Nelikymppinen Pirjo Yökangas vietti eronsa jälkeen sinkun elämää ja oli kironnut miehet alimpaan helvettiin. Hän oli mielessään perustanut kansallisen miestenvihaajayhdistyksen ja sydämestä löytyi paikka vain samana vuonna hankitulle afrikkalaiselle kääpiösiilille Lunalle.

– Ne olivat silloin uusi juttu Suomessa ja Suomen Siiliyhdistys oli juuri perustettu. Olin siinä innolla mukana, Pirjo aloittaa.

 

Hän oli saanut vastikään Suomen Siiliyhdistyksen puheenjohtajan Tiina Kuuterin kanssa kuulla, että kokkolalaisessa eläinkaupassa oli myynnissä samanlainen lemmikkisiili kuin Luna. Tosin Luna oli tyttö ja kaupassa odottava siili poika.

– Afrikkalaiset kääpiösiilit olivat niin harvinaisia siihen aikaan, ettei niitä noin vain saanutkaan. Halusimme tietenkin lisää siilejä ja ajattelimme, että siili oli huonoissa oloissa eläinkaupassa, joten järjestimme sille pelastusretkikunnan ja Tiina toi sen minulle.

Pirjo oli teettänyt siilille, jonka nimeksi tuli Sirius, keravalaisessa lasitusliikkeessä terraarion. Se valmistui samana päivänä kuin siilin oli määrä saapua Pirjon hoiviin.

Nainen oli sopinut Siriusta kuskaavan Tiinan kanssa tapaamisen silloisella Essolla Järvenpäässä, mutta hänellä oli pulma: lasiterraario oli liian painava, eikä Pirjo saanut sitä yksin autosta asuntoonsa kerrostalon toiseen kerrokseen.

– Se oli niin iso terraario kuin vain farmariauton takaloosteriin mahtuu, hän kuvailee.

 

Nainen yritti tavoitella ystäviään apuun, mutta kukaan ei päässyt keskellä päivää. Kaikilla kavereilla oli joko töitä, koulua tai selkä kipeä.

– Epätoivoissani menin Kulmakonditoriaan katsomaan, että olisiko siellä joku tuttu. Ei ollut tuttuja, mutta siellä oli sellainen mustiin pukeutunut räyheä mies, jolla oli leveät hartiat. Sellainen riskin näköinen ukko, Pirjo virnuilee.

– Hänellä oli leveä hymykuoppahymy, josta näki heti, että hän on huumorintajuinen ihminen, nainen lisää.

Pirjo meni kysymään mieheltä, olisiko tällä aikaa ja mielenkiintoa auttaa häntä kantamaan siilin terraario kerrostalon toiseen kerrokseen.

– Mies oli ystävällinen ja sanoi, että tottahan toki.

 

Miehellä, jonka nimeksi paljastui myöhemmin Kai Aho, jäi lehden lukeminen siihen paikkaan ja auto Kulmakonditorian parkkiin.

Parivaljakko kurvasi hakemaan Tiinan ja Siriuksen Pirjon autolla siilin uuteen kotiin.

– Kai suoriutui urakasta aivan loistavasti, terraario kannettiin perille niin että heilahti, Pirjo hymyilee.

– Hän on aina tehnyt minun vaikutuksen voimillaan.

Nainen kuvailee miestä muutenkin kauniisti. Hän on Pirjon mukaan mukava, huumorintajuinen ja oikeudenmukainen.

– Menimme Tiinan kanssa sisustamaan terraariota ja se täysin tuntematon mies, joka oli tullut Kulmakonditoriasta mukaan, oli sillä välin laittanut kahvit ja teet, ihan kuin hän olisi ollut siellä aina! Tiina ei olisi voinut kuvitellakaan, että olimme juuri tavanneet miehen kanssa. Hän oli kuin vanha tuttu.

 

Terraarion viemisen jälkeen Pirjo kuljetti Kain takaisin Kulmakonditoriaan hakemaan autonsa.

– Hän tuntui niin mukavalta mieheltä, että sanoin, että jos sinulla ei illalla ole parempaa tekemistä, niin minulla on karaokekeikka Vantaan Hakunilassa Viva Maria -baarissa.

Pirjo on toiminut ohjelmapalveluyrittäjänä 22 vuotta ja siten hän myy myös karaokepalveluja.

– Sitten se mies ilmestyi illan mittaan ja minä tuumin, että kun minulla on siilejäkin kaksi, niin olisi hyvä, jos niitä olisi kaksi siinä sylittelemässä.

Rakkaus roihahti nopeasti ja parivaljakko alkoi kasvattamaan yhdessä siilejä muutaman poikueen verran.

– Oliko se viikko tapaamisemme jälkeen, kun mies oli lemmikkimessuilla hyvin asiantuntevasti esittelemässä kanssani lemmikkisiilejä, Pirjo muistelee.

Sinä samana tiistaipäivänä, kun Pirjo ja Kai tapasivat toisensa, kohtasivat ensimmäistä kertaa myös Luna ja Sirius.

– Niille syntyi romanssi ihan niin kuin meillekin. Siilien romanssi on hyvin nopea, Pirjo nauraa.

Siilipariskunta on jo kuitenkin siirtynyt eläinten taivaaseen. Pirjon mukaan laji elää yleensä viitisen vuotta.

 

Ihmispariskunnan hääkellot soivat 12.6.2009. Pariskunta vietti tinahäitä viime viikon keskiviikkona.

 – Mies on jackpot, olen erittäin onnellinen. Eilen taas kyselimme toisiltamme, että tahtoisitko vielä ja kumpikin sanoi, että todellakin tahtoisin. Tämän minä pidän.

Esikohtaamisesta on nyt 17 vuotta. Nykyään Pirjoa naurattaa hänen ensimmäiset sanansa tulevalle miehelleen. ”Lähtisitkö kantamaan siilin terraariota” ei nimittäin ole tavanomainen iskurepliikki – eikä Pirjo sitä sellaiseksi ollut tarkoittanutkaan.

– Mies sanoi jälkeenpäin, että kun hyvännäköinen nainen tuli pyytämään apua, niin totta kai hän lähti jeesaamaan. Siihen päivään loppui minun miestenvihaajayhdistykseni pitäminen ja elämäni parhaat vuodet alkoivat, Pirjo myhäilee.

Kuinka kohtasit kumppanisi?

Kerro meille rakkaustarinasi – miten löysit oman kumppanisi? Voit kommentoida juttua kommenttikentässä tai laittaa postia [email protected]

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu