Minne mennä

Tutussa pakaroita vahvistavassa lajissa kilpaillaan SM-viikolla Vantaalla – "Kovakuntoiset äijät eivät ole vielä löytäneet lajin pariin"

Sami Lillsunde kehuu kahvakuulaa itselleen tehokkaimmaksi lyhyen treeniajan täyttäjäksi.

Ulrika Lillsunde

Torstaina Vantaalla käynnistyvässä monilajisessa SM-viikko-tapahtumassa on monille kuntoiluharrastajille hyvinkin tuttu laji.

– Kovin harva kuitenkaan oikeasti tietää, mitä kahvakuula urheilumuotona on, Sami Lillsunde, lajia harrastava ja siinä sekä ohjaava että ohjaajia kouluttava palomies-sairaankuljettaja sanoo.

– Julkisuudessa kahvakuula on näyttäytynyt ryhmäliikuntavälineenä, jolla tehtävillä liikkeillä tavoitellaan hartiajumien kustannuksella kaloreita polttavaa tehokkuutta, Lillsunde täräyttää.

– Se voi olla ihan hyvääkin liikuntaa, jos on osaava ohjaaja ja fiksusti valitut liikkeet, hän pehmentää.

Vantaankosken palolaitoksella työskentelevä Lillsunde kertoo aina liikkuneensa ensisijaisesti työkyvylleen tärkeiden ominaisuuksien, eli kestävyyden, voiman sekä liikkuvuuden ja kehonhallinnan kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi.

– Jos minulla on tunti aikaa treenata jotakin, teen kahvakuulanostoja. Vaikka treeni näyttää yksitoikkoiselta, se kehittää parhaiten kaikkea, eikä siihen tarvitse mitään muuta kuin yhden neliön tasaista lattiaa ja kahvakuulan.

Lillsunden mukaan nostot ovat moninivelliikkeitä, joissa kaikki vartalon lihakset tekevät töitä.

– Kun nostotekniikka on kohdallaan, kaikkein eniten käytössä ovat pakaralihakset, eli on tässä lajissa tietty trendielementtikin. Peppuhan on ikuisesti pop.

Pakaralihas on kehon suurin ja vahvin lihas, joten se jaksaa paiskia eniten töitä.

– Liike kannattaakin tehdä niin, että se lähtee lantiosta. Ryhmäliikuntatunneilla kahvakuulalla näkee usein suoritettavan hyvin hartiavoittoisia ja osin myös reisiä painottavia liikkeitä, ei niinkään pakaraa.

 

Kahvakuulaurheilijan valikoimassa on Lillsunden mukaan periaatteessa vain viisi liikettä.

– Ne ovat mielestäni biomekaanisesti hyvin toimivia. Niillä haetaan liiketaloudellisuutta ja ne ovat erittäin turvallisia suorittaa, kunhan perustekniikka on hallussa. Tärkeää on, että kahvakuula on sopiva, ei liian painava.

Aloittelijalle riittää perustekniikan oppimiseen muutama treenikerta.

– Joskus jopa vain vartti tai tunti. Kilpaurheilijan tekniikan hiominen sitten onkin samanlaista millinviilausta kuin olympiaurheilijoilla. Se vie vuosia.

Hämmästyttävää kyllä, valtaosa Suomen kahvakuulaurheilijoista on naisia.

– Kahvakuulaurheilu nousi suurempaan tietoisuuteen kymmenisin vuotta sitten, kun myös kansainvälisillä areenoilla hyviä tuloksia tehneestä Kukka Laaksosta tuli sen kasvot. Miehissä samanlaista idolia ei ole ollut, kansainvälisissä kisoissa on mukana muutama nostaja, mutta B-sarjassa, Lillsunde kertoo.

– Naisista löytyy kaikissa kahvakuulaurheilun lajeissa maailmanmestareita ja euroopanmestareita. Kovakuntoiset äijät vain eivät ole löytäneet tietään lajin pariin.

Lillsunde osallistuu itse SM-viikkoon sekä kilpailijana että tuomarina. Hän painottaa sanaa osallistua.

– En ole ehtinyt riittävästi treenata varsinaisesti kilpaillakseni.

Hän kisaa lauantaina puolimaratonissa, joka tarkoittaa mahdollisimman montaa nostoa puolen tunnin aikana. Nostomuotona Lillsundella on long cycle, rinnalleveto-työntö, ja välineenä yksi 20 kilon kahvakuula.

Muut kahvakuulaurheilun nostomuodot ovat tempaus ja työntö sekä puolitempaus maratonlajeissa. Kaikkia kolmea voidaan käyttää sekä 10 minuuttia kestävässä klassisessa kisamuodossa että puolimaratonilla ja 60 minuutin täysmaratonilla. Variaatioina on myös yhden tai kahden kuulan käyttö. Perjantaina lajina on erikoisempi strong sport, jossa perusideana on nostaa mahdollisimman raskaita kuulia lyhyen ajan. Lillsunde kuvaa klassista 10 minuutin lajia ”aika viheliäiseksi”.

– Vertaisin sitä Cooperin testiin, siinä on enemmän pahoin- kuin hyvinvointia, koska lyhyessä ajassa ei ehdi saavuttaa flow-tilaa, kuten maratonpuolella, jossa tietyn kynnyksen yli pääsyn jälkeen tekeminen alkaa sujua kuin itsestään.

Katsojien kannalta pitempiaikaiseen suoritukseen sisältyy oma jännitysmomenttinsa.

– Jos nostajalta ote lipeää, ja kuula putoaa lattialle, tulos on nolla. Ei auta, vaikka aikaa olisi vain sekunti jäljellä ja maailmanennätys juuri syntymässä.

 

SM-viikko Vantaalla 4.–7. heinäkuuta.www.sm-viikko.fi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Vantaalla järjestettävä SM-viikko tuo poikkeuksia liikennejärjestelyihin25.6.2019 15.15
Urheilun monilajitapahtuma SM-viikko palaa Vantaalle ensi kesänä16.11.2018 14.34

Etusivulla nyt

Uusimmat: Minne mennä

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu