Puheenaihe

"Nyt tämä on Helsingin pienin ratikka" – kääpiöautoharrajat toivat ajokkinsa kokoontumisajoon

Timo Nybergin Trabant on vuodelta 1967.

Oskari Lehto

Kesäisenä maanantai-iltana vanhalle tallille ratsastuskeskus Ainoon on kokoontunut eriskummallinen katras pikkuisia ja vähän – mutta vain vähän – hevosia tehokkaampia menopelejä.

Kääpiöautoyhdistyksen kerhoillassa on paikalla taas kymmeniä harrastajia pienine ajoneuvoineen juomassa kahvia, syömässä makkaraa ja vaihtamassa kuulumisia.

Kääpiöautolla tarkoitetaan autoa, jonka moottorin tilavuus on korkeintaan 700 kuutiota. Jäsenten mukaan yhdistykseen pääsee, kunhan auto on vain riittävän pieni ja säälittävän näköinen.

– Pieni on kaunista, vaikka se olisi rumaakin. Tykkäämme kaikki pienistä ja hauskoista autoista emmekä ole niin kauhean vakavissaan, kertoo yhdistyksen tallimiehenä toimiva Arto Miettinen.

Ihan tosissaan ei voikaan ottaa esimerkiksi helsinkiläisen Timo Nybergin Trabantia, jonka ovet lukitaan munalukolla ja joka on maalattu perinteisen helsinkiläisen raitiovaunun väreihin.

– Edellinen omistaja maalasi tämän, ja nyt tämä on Helsingin pienin ratikka. Polttoaineen ja öljyn kulutus ovat suurin piirtein samalla tasolla, hän virnistää.

Kääpiöautoja valmistettiin paljon sotien jälkeen, kun edullisille ajoneuvoille syntyi kysyntää. Miniautoja käyttivät usein sotainvalidit.

Harrastaminen on monimuotoista. Osa autoista on alkuperäisessä kunnossa, osa on rakennettu osista ja osa on muokattu uuteen uskoon. Osa harrastajista ajaa autoillaan kilpaa, osa ajaa muuten vain, kun taas jotkut haluavat pitää silmäteräänsä näyttelyesineenä.

Kaikkia yhdistää kuitenkin rakkaus pieniin ajoneuvoihin ja niiden historiaan.

– Kääpiöautot ovat nopeita kunnostaa ja ne mahtuvat pieneen tilaan. Ne ovat kuin moottoripyöriä, koska niissä ei ole niin paljon ruostuvaa peltiä kuin tavallisissa autoissa. Laittamisessa voi keskittyä auton tekniikkaan, selittää tuusulalainen Vesa Harmoinen, jolla on kaksi pikku-Fiatia ja neljä erikoisen mallista Messerschmitt-autoa.

Itse asiassa lapset tuntevat Messerschmittin aikuisia paremmin, koska Risto Räppääjä -elokuvissa Pakastaja-Elvi on ajanut samanlaisella autolla.

Moni harrastaja on onnellinen myös kääpiöautojen herättämistä reaktioista. Varsinkin lapset ovat innoissaan hauskoista pikkuautoista.

– Itse asiassa lapset tuntevat Messerschmittin aikuisia paremmin, koska Risto Räppääjä -elokuvissa Pakastaja-Elvi on ajanut samanlaisella autolla, Harmoinen naurahtaa.

Harmoinen innostui itse Messerschmitteistä nähtyään niitä Iskelmäprinssi-elokuvassa 1990-luvulla. Koff-tarroilla varustettu Harmoisen kolmipyöräinen Messerschmitt on tuttu näky Tuusulanjärven tienoilla.

– Mieli lepää, kun emännän kanssa pääsee ajamaan järven ympäri. Auton tuoksut tulevat parhaiten esiin kuulaina syysaamuina, hän tunnelmoi.

Kääpiöautoyhdistys 40 vuotta

  • Kääpiöautoyhdistys on perustettu vuonna 1979.
  • Yhdistyksessä on tätä nykyä noin 200 jäsentä ympäri Suomea. Monilla jäsenillä on useita kääpiöautoja.
  • Yhdistys on kokoontunut vuodesta 2014 lähtien Järvenpäässä joka kuukauden viimeisenä maanantaina. Kerhoillat ovat kaikille avoimia.
  • Kääpiöautot ovat yleensä 1950–60-luvulla valmistettuja, hyvin pienikokoisia, kolmi- tai nelipyöräisiä korillisia ajoneuvoja, joista osa kuuluu moottoripyörien ajoneuvoluokkaan.
  • Nykyisin kääpiöautoksi luetaan yli 20 vuotta vanhat, moottoritilavuudeltaan alle 700-kuutioiset autot.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Pikku-Fiat, iso mies ja upeat Cadillac- ja Triumph-avoautot värittivät Keskari Cruisingia – "Ostin tämän ihan raatona"7.6.2019 21.20
Arin unelma toteutui vuoden 1952 Pontiacissa, nyt "pinstraippaajan" katse on ulkomailla – "Kun alan maalata, pää tyhjenee täysin"10.12.2018 21.32

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu