Puheenaihe

Vantaalaisrehtori: Koulu ei voi korvata vanhemman läsnäoloa – "Pahoinvoivien perheiden määrä on suuri"

Antti Karetie on opettanut Viertolan koulun Jokirannan opetuspisteessä viiden vuoden ajan. Elokuussa hän astui rehtorin sijaisuuteen Rekolan koulussa.

Marika Lumme

Vanhempien rooli lasten koulumenestyksessä on merkittävä. Tämän on nähnyt 15 vuoden uran aikana vantaalaisopettaja Antti Karetie.

– Kutosen ja seiskan oppilaat voivat monesti pienellä buustauksella nostaa helposti numeroita ylöspäin. Ilman tukea numerot tosin myös helposti laskevat, Karetie sanoo.

Hän kannustaa kaikki perheitä sopimaan ajan milloin läksyt tehdään, joka tuo rutiinia läksypuuhiin. Vanhempien hän toivoo katsovan läksyt läpi, myös yläkoululaisilta.

– Kiinnostus tuo lapselle tunteen, että hänestä välitetään ja että koulutyö on tärkeää.

Vanhemman välittäminen ja läsnäolo ovat Karetien mukaan ensiarvoisen tärkeitä, eikä koulu voi niitä korvata.

– Monesti kuulee, että vanhemmat tuntevat läksyjen tarkistamisen ja auttamisen kuormittavana. Moni ihmettelee, että pitääkö lapselle vielä lukeakin. Näiden asioiden pitäisi olla itsestään selvää, hän sanoo.

Karetie painottaa, että suurin osa perheistä tukee lastaan koulunkäynnissä hienosti.

Uusimman oppimaan oppimisen arvioinnin tulosten mukaan vantaalaisten peruskoululaisten taidot ovat heikentyneet . Esimerkiksi luetun ymmärtäminen on heikentynyt vuodesta 2016 kaikilla tutkituilla luokka-asteilla eli 3., 6. ja 9. luokkalaisilla.

Tulokset eivät ole Karetielle yllätys. Hän tietää, että syitä taustalla ovat muun muassa yhteiskunnan monikulttuuristuminen ja luokat, joissa erilaista tukea tarvitsevat oppilaat ovat kaikki samassa. Hän kokee kuitenkin vähintään yhtä vaikuttavana tekijänä lasten kotiolot.

– Pahoinvoivien perheiden määrä on suuri. Ja tässä joukossa on myös aivan kantasuomalaisia perheitä, hän korostaa.

Pahoinvointi näkyy Karetien mukaan koulun arjessa niin lasten kuin vanhempien käyttäytymisessä. Karetie on Vantaan opettajien ammattiyhdistyksen (OAJ) puheenjohtaja ja kuulee koulukentän haasteista laajasti.

– Välillä kollegat tuskailevat kun joutuvat painimaan kotien kanssa, joissa saatetaan esimerkiksi vähätellä lapsen käytöksen pulmia. Osa perheistä ei puolestaan reagoi opettajan yhteydenottoihin millään tavalla, hän sanoo.

Karetie toivoo vanhemmilta luottamusta opettajien työtä kohtaan.

– Osa opettajista viettää unettomia öitä kodeista tulevien ikävien, jopa asiattomien viestien vuoksi. Tärkeää olisi myös, että opettajaa ei arvostella kotona lapsen kuulleen, koska sen jälkeen opettajan auktoriteetti on mennyttä, hän sanoo.

Karetie kokee tärkeänä, että opettajan laittamat Wilma-merkinnät käydään lapsen kanssa läpi.

– On tärkeää, että vanhemmat reagoivat koulusta tuleviin viesteihin. Jos lapsi oppii, ettei merkinnöistä seuraa mitään, hän kokee teot oikeutetuiksi.

Positiivisten Wilma-merkintöjen välittäminen on yhtä tärkeää.

– Tämä on asia, jossa monen opettajan on mahdollisuus petrata toimintaansa. Positiiviset viestit ovat tärkeitä oppilaille ja myös vanhemmille, Karetie tietää.

Kuilu oppilaiden osaamisen välillä kasvaa. Karetie sanoo, että osalle oppilaista tehtävät ovat todella helppoja. Ilmiö on sama kuin esimerkiksi liikunnassa. Osa lapsista liikkuu valtavasti, osa ei ollenkaan.

– Ennen liikuttiin liikunnan ilosta. Nykyään, jos laji ei miellytä, ei tehdä mitään.

Koulu alkaa

Opettajalta vaaditaan venymistä

Vantaalla on käytössä lähikoulu-periaate, jonka mukaisesti kaikki oppilaat pyritään sijoittamaan kodin lähellä oleviin kouluihin. Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat opiskelevat lähtökohtaisesti tavallisilla luokilla.

Vantaan OAJ:n puheenjohtaja Antti Karetie ei haluaisi purkaa lähikoulu-järjestelmää, mutta huomauttaa, että oppilaiden pitäisi saada tukea enemmän.

Karetien mukaan luokassa jopa puolet oppilaista saattaa tarvita enemmän tukea.

Yhden opettajan aika ei riitä antamaan tukea kaikille. Luokkiin tarvitaan enemmän aikuisia tai lisää pienryhmiä.

Lähde: Antti Karetie, Vantaan OAJ:n puheenjohtaja

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Jännitys on hyödyllinen tunne – Näin autat koulunalkua jännittävää ekaluokkalaista1.8.2019 06.30
Luetun ymmärtäminen heikentynyt vantaalaisoppilailla – "Älylaitteet kiinnostavat lapsia enemmän kuin romaanit"22.5.2019 08.05
Vantaalaisopettajat toivovat luokkaan kahta aikuista: Tuen toteutuminen on illuusio – "Tavaroiden heittelyä, v-sanoja"10.8.2018 07.00
Vantaalla tutkittiin: Opettajan oma kiinnostus ohjaa digilaitteiden käyttöä25.5.2019 07.10
Vantaalle palkataan 8 tsemppariopettajaa – Tukevat oppilaita esi- ja alkuopetuksessa sekä 5.–7. luokilla13.3.2019 06.35

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu