Puheenaihe

Mielipide: Vantaan uusin koulujen digihanke ihmetyttää – edistävätkö laitteet oppimista ja motivaatiota?

Kirjoittajat hämmästelevät kouluihin suunniteltua miljoonien eurojen digihanketta ja tapaa, jolla hanketta on viety eteenpäin.

Sauvo Jylhä

Kirjoittajien mielestä koulujen perustehtävä ja koululaisten riittävä tuen saanti tulisi turvata ennen kuin tehdään päätöksiä miljoonia nielevistä laitehankinnoista.

Vantaan sivistystoimi on aloittanut laajan järjestelmähankintaan liittyvän hankkeen, jota se aikoo rahoittaa 5,4 miljoonalla eurolla. Business Finland osallistuu samalla summalla, hankkeen kokonaisbudjetin ollessa yhteensä noin 11 miljoonaa euroa.

Viime viikolla julkistettu hanke on euromäärältään isompi ja sisällöltään mittavampi kuin viisi vuotta sitten tehty 3,7 miljoonan euron laitehankinta kaikille vantaalaisoppilaille.

Kaupunginhallitus on salaisena asiana päättänyt hankehakemuksen tekemisestä Business Finlandille. Asiasta ei ole tiedotettu kaupunginvaltuustoa, eikä sille ole valtuuston mandaattia.

Kaupungin omassa tiedotteessa hankkeesta kerrotaan ”visiona olevan digitalisaatiota hyödyntämällä tuottaa nykyistä laadukkaampia oppimistuloksia ja että opetushenkilöstöllä olisi aiempaa paremmat edellytykset tukea oppimista”. Tiedotteen mukaan ”tavoitteena on muun muassa syrjäytymisen ehkäisy”.

Seurantatutkimus ei pystynyt vastaamaan kysymykseen siitä, edistävätkö digilaitteet oppimista ja lisäävätkö ne oppilaiden motivaatiota.

Tutkijoiden toiveista huolimatta Vantaa ei saanut aikaan oppiainekohtaisia kokeita, joissa olisi voitu seurata sitä, miten uudet tekniset välineet vaikuttivat oppimiseen. Tämä ilmenee keväällä valmistuneessa Helsingin yliopiston tekemästä Vantaan digitaalisen oppimisen seurantatutkimuksesta.

Vantaalaisen opetushenkilöstön edellytyksiä tukea oppimista on kartoitettu viimeksi Helsingin yliopiston tekemässä oppimisen tuen toteutumisen selvityksessä, joka valmistui keväällä. Vantaan opettajista jopa yli puolet kokee, etteivät resurssit ja aika oppilaiden tukemiseen riitä ja opetusryhmät ovat liian suuria.

Esteiksi asianmukaisen tuen toteuttamiselle tai syiksi oppilaiden syrjäytymiselle eivät suinkaan nousseet mahdolliset puutteet digitaalisuudessa. Koulun aikuiset toivovat, että olisi mahdollisuus perustehtävän hoitamiseen: riittävästi henkilöstöä tekemään sekä tukemaan kasvatus- ja opetustyötä; aikaa opettamiselle, suunnittelulle ja oppilaiden aidolle kohtaamiselle.

Ihmettelemme, miten Vantaan sivistystoimessa löytyy vuodesta toiseen rahaa digilaitteille ja -hankkeille, mutta ei koulun perustehtävään, kasvatukseen ja opetukseen. On ollut selvää jo vuosia, että opetushenkilöstön määrä ei Vantaalla ole riittävä eikä kolmiportaisen tuen toteutumista voida taata.

Vertailun vuoksi: kuluvalle vuodelle saatiin sivistystoimen budjettiin 100 000 euron lisämääräraha kolmiportaisen tuen toimivuudessa ja riittävyydessä havaittujen puutteiden korjaamiseksi.

Emme hyväksy tällaista toimintatapaa valmistella miljoonahankkeita kaupunginvaltuustolta salassa. Kun jaettavaa rahaa ei riitä kaikkeen, on priorisoitava lasten ja nuorten lakisääteinen oikeus saada tarvitsemansa tuki koulussa.

Se toteutuu ensisijaisesti ihmisten, ei digitaalisuuden avulla.

Minna Atiye

psykologi,

kaupunginvaltuutettu (vihr.)

Minna Varpula,

erityisopettaja,

varavaltuutettu (vihr.)

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Miljoonahanke: Vantaan koulujen digioppimista kehitetään 11 miljoonalla eurolla1.8.2019 17.15
Vantaalla tutkittiin: Opettajan oma kiinnostus ohjaa digilaitteiden käyttöä25.5.2019 07.10
Vantaan kirjastoihin tulossa lisää läppäreitä ja tabletteja – digilaitteita lähtee ajoittain myös varkaiden matkaan4.10.2018 07.20

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu