Puheenaihe

Juoksua harrastava äiti harjoitteli liikaa ja väsyi – Sitten hän oivalsi, miten kiireinen arki ja tavoitteellinen harjoittelu kannattaa yhdistää

Lennokasta menoa. Lilja Grönroos harjoittelee seuraavaa koitosta varten. Hän aikoo juosta puolimaratonin Vantaalla lokakuussa.

Päivi Tuovinen

Loppukesän aurinko hemmottelee Eläintarhan urheilukentän liikuntaväkeä Helsingissä. Juoksuharrastaja, bloggaaja Lilja "Lilli" Grönroos, 36, venyttelee tiilenpunaisella radalla.

– Lonkka välillä oirehtii, mutta vaiva on hallinnassa, hän kertoo.

Urheilukenttä sijaitsee Grönroosin työpaikan Helsingin kuvataidelukion lähellä ja on yksi helsinkiläisnaisen monista harjoittelupaikoista.

– Täällä olen käynyt välillä opiskelijoidenkin kanssa, kertoo liikunnan ja terveystiedon lehtorina työskentelevä Grönroos.

 

Moni urheiluharrastaja on voinut lukea Grönroosin pohdiskelevia blogikirjoituksia yli vuoden ajan.

Blogissaan www.lilligronroos.com 4- ja 6-vuotiaiden poikien äiti käsittelee sitä, miten intohimoisesti juoksuun suhtautuva vanhempi voi löytää tasapainon työelämän, lapsiperhearjen ja treenaamisen välille.

Grönroos on itse kipuillut tämän kysymyksen kanssa ja tahtoo bloginsa avulla näyttää esimerkkiä siitä, miten pikkulapsiarjen ja aktiivisen liikuntaharrastuksen yhdistäminen onnistuu.

Grönroos tietää, miksi niiden yhteensovittaminen voi tuottaa vaikeuksia. Ongelmia voi koitua varsinkin, jos on hänen kaltaisensa "pikkuperfektionisti".

– Olen kunnianhimoinen ihminen. Pyrin tekemään kaikki asiat mahdollisimman hyvin: haluan olla läsnäoleva äiti, hyvä opettaja, ennätyksiä rikkova juoksija.

 

5526861-n.jpg

Venyttely pitää paikat vetreinä. Lilja Grönroos kertoo, että lonkka on viime aikoina oireillut, mutta vaiva on hallinnassa. Kuva: Päivi Tuovinen

 

Kun Grönroos sai esikoisensa vuonna 2012, hän innostui elvyttämään tavoitteellisen juoksuharjoittelunsa. Tuolloin alkuhuumassa hän teki kuitenkin virheen. Hän vaati itseltään liikaa ja harjoitteli kohtuuttomasti ja yksipuolisesti.

– Juoksin 10–15 kilometrin lenkkejä melkein päivittäin.

Täydellisyyden tavoittelu näkyi väsymisenä ja fyysisenä ylirasittumisena. Samaan aikaan unet jäivät välillä vähäisiksi pienten lasten takia ja töitä oli paljon.

– Se meni överiksi, hän summaa.

Sitten pienten lasten äiti sai ahaa-elämyksen – itselleen pitää olla armollinen ja inhimillinen, ja järjen pitää voittaa harjoittelussa kunnianhimo.

– Minun piti laskea rimaa vähän joka asiassa.

Grönroos hoksasi, ettei itselleen kannata järjestää tiukkaa harjoittelujaksoa, kun lukiossa riittää kiireitä. Hän oppi myös, ettei tulevia treenikertoja kannata suunnitella liiaksi etukäteen.

– Pyrin nyt juoksemaan viisi kertaa viikossa, mutta näistä vain kolme on pakollisia treenejä. Jos joskus tuntuu siltä, ettei jaksa lähteä lenkille vaikka huonojen yöunien takia, annan itselleni armoa. Olen oppinut, että hyvät yöunet ovat tärkeitä harjoittelun kannalta.

 

Grönroos on oppinut myös minimoimaan yhä paremmin perheeltä aikaa vievät harjoitukset.

– Juoksen nykyisin usein työmatkat kotoa Herttoniemestä Kallioon. Se ei ole keneltäkään pois. Juoksen usein myös aamuisin, sillä tähtään siihen, että useimmat illat viikosta voin viettää perheeni kanssa. Torstai-illat pyhitän juoksulle, kun käyn Helsingin Juoksijoiden maratonklubin yhteisharjoituksissa.

Grönroos on myös pyrkinyt sulauttamaan harjoitteitaan mahdollisimman paljon lapsiperhearkeen.

– Kun lapsi oppi pyöräilemään, aloin lenkkeillä hänen kanssaan. Jossain vaiheessa tein myös puistotreenejä, kun lapset leikkivät hiekkalaatikolla.

Grönroosin muusikkomies on ollut merkittävä tekijä siinä, että kiireinen arki ja tavoitteellinen harjoittelu on saatu yhdistettyä.

– Olemme keskustelleet asioista, ja hän kyllä ymmärtää minua. Kun käyn lenkillä, hän voi vastavuoroisesti soitella kitaraa. Hän tietää, millaisen treenaajan kanssa alkoi seurustella, Grönroos naurahtaa.

– Viime vuosina olen jo mielestäni onnistunut aika hyvin tässä arjen ja harjoittelun tasapainottelussa, hän iloitsee.

 

Lapsuudesta asti lenkkeilystä pitänyt Grönroos ei haluaisi ikinä luopua juoksemisesta, sillä hän pitää sitä elintärkeänä oman hyvinvoinnin kannalta.

– Juoksu tekee päälle hyvää. Se vähentää stressiä ja sen ansiosta olen hyväntuulisempi ja parempi äiti. Jos itse voi hyvin, muukin perhe voi hyvin.

Juoksemisen lisäksi Grönroos käy kerran viikossa kuntosalilla huolehtimassa lihaskunnostaan ja vetää viikoittain pilatesta.

Grönroos on taivaltanut seitsemän puolimaratonia ja neljä maratonia.

Seuraava koitos on edessä lokakuussa, jolloin hänen on tarkoitus juosta puolimaraton Vantaalla.

– Tavoitteena on rikkoa nykyinen ennätys tunti 37 minuuttia.

 

5526864-n.jpg

Lilja Grönroos on pitänyt juoksemisesta lapsuudesta lähtien. Se auttaa häntä pysymään kunnossa ja purkamaan stressiä. Kuva: Päivi Tuovinen

 

Lilja Grönroosin vinkit treenaajavanhemmille

 

Tässä Lilja Grönroos listaa muutamia yleispäteviä ohjenuoria siihen, miten treenaamisen, perhe-elämän ja työn välille voi löytää tasapainon. Eniten asiaan voi vaikuttaa säätämällä oman harjoittelunsa laatua ja määrää.

 

1. Suunnittele treenikerrat viisaasti.

Viikkokalenteriin kannattaa aikatauluttaa 1–3 ydintreeniä ja vain kohtuullinen määrä muita harjoituksia. Näin välttyy ylikuormittumiselta ja aikaa jää sopivasti perheelle ja työlle. Juokseminen ei saa tuntua suorittamiselta eikä juoksujen määrä korvaa laatua. 

 

2. Keskustele harjoittelusta läheistesi kanssa.

Perheenjäsenten kanssa on hyvä sopia tavoitteellisen treenaamisen pelisäännöistä. 

 

3. Asettele tavoitteesi realistisesti.

Kuulostele itseäsi ja pohdi, millaiset tavoitteet ovat realistisia. Arjen kokonaiskuormitus vaikuttaa siihen, miten paljon on mahdollista harjoitella milloinkin. 

 

4. Lepää riittävästi.

Öitään ei kannata käyttää elokuvamaratoneihin, vaan nukkumiseen. Jos keho ei palaudu, ahkerakaan harjoittelu ei kehitä. 

 

5. Aterioi terveellisesti.

Syö riittävästi ja tarpeeksi usein. Ilman kunnollista, terveellistä ravintoa ei jaksa treenata.

 

6. Käytä luovuutta, kun etsit arjesta tilaa liikunnalle.

Hyödynnä työmatkoja ja lasten harrastusaikoja. Ota lapset mukaan liikkumaan. Vähän liikuntaa on parempi kuin ei lainkaan liikuntaa. 

 

7. Säätele työn määrää ja kuormittavuutta mahdollisuuksien mukaan.

Keskustele työpaikalla mahdollisuuksista vaikuttaa työn määrään ja kuormittavuuteen, jotta elämässä jäisi energiaa muuhunkin kuin työpaikan, päiväkodin ja kodin välillä suhaamiseen. 

 

8. Pidä mielessä, että liikunta parantaa hyvinvointia.

Muista, että liikuntaharrastuksen on tarkoitus olla arjessa hyvinvointia lisäävä, ei heikentävä tekijä. 

 

Kirjoittaja: Tuomas Massinen

Hän

Lilja Grönroos

Kotoisin Nurmijärveltä, asuu Helsingin Herttoniemenrannassa.

Työskentelee lukion liikunnan ja terveystiedon lehtorina ja pilatesohjaajana.

Perheeseen kuuluvat aviomies sekä 4- ja 6-vuotiaat lapset.

Koulutukseltaan liikuntatieteiden maisteri ja Peak Pilates -ohjaaja.

Harrastaa pitkän matkan juoksua ohjeisharjoitteluineen ja ylläpitää blogia www.lilligronroos.com, joka käsittelee treenaamista, lapsiperhearkea ja hyvinvointia.

Motto: liiku aina, kun voit.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu