Puheenaihe

Arton ja Tuulan sijaisperheessä on asunut yli 20 nuorta – "Missä ovat näiden nuorten isät?"

Hyvä parisuhde on Tuula ja Arto Paajasen mukaan ehdottoman tärkeää sijaisvanhemmuudessa. Pariskunnan ikkunassa pyykkipojissa roikkuu vastaanoottoperhevuosien aikana asuneiden lasten nimiä.

Marika Lumme

Vantaalaisten Tuula ja Arto Paajasen keittiön ikkunassa roikkuu narussa 20 pientä pyykkipoikaa, joihin jokaiseen on kirjoitettu nimi. Nimet kuuluvat lapsille, jotka ovat asuneet Paajasilla, kun perhe toimi vastaanottoperheenä viiden vuoden ajan.

Kuninkaanmäessä sijaitsevan omakotitalon yläkerran kaksi huoneista ovat parhaillaan 18- ja 19-vuotiaiden poikien huoneita. Pojat ovat eläneet Paajasilla vuosia pitkäaikaissijoituksessa, toinen yli kymmenen vuoden ajan. Kaikkiaan pariskunta on tarjonnut kodin neljälle sijoituslapselle.

– Tänään aamulla sanoin Artolle, että pitäisikö meidän ottaa vielä yksi, sitten kun pojat muuttavat omilleen, Tuula Paajanen kertoo naurahtaen.

Pariskunta haki sijaisperheeksi 20 vuotta sitten. Heidän neljästä biologisesta lapsesta kaksi oli tuossa vaiheessa muuttanut omilleen. Kaksi nuorinta lasta asuivat vielä kotona.

– Kyllä Tuula sai aika monta koukkua viritellä ennen kuin lämpenin ajatukselle sijaisvanhemmuudesta, Arto Paajanen sanoo.

Isä tietää, että näin on monissa perheissä. Äitien sydämissä useimmiten ensimmäisenä syttyy halu ottaa perheeseen omaa kotia vailla oleva lapsi. Sijaisvanhemmiksi lähtevät käyvät ensin pride-koulutuksen, joka ei sido mihinkään.

– Se oli avain. Sovimme, että mennään katsomaan ja sitten päätetään, Arto Paajanen sanoo.

Koulutuksesta alkoi taival, joka toi entisestään elämää Paajasten kotiin. Pariskunta halusi tarjota kodin nuorille 10-vuotiaasta ylöspäin. Valtaosa lapsista on ollut poikia ja vain kolme on ollut maahanmuuttajataustaisia.

– Isän puute, se näkyy todella usein. Minä ihmettelen, että missä ovat näiden nuorten isät? Jos lapsia tehdään, heistä pidetään huolta, Arto Paajanen sanoo.

Sijaisperhearkeen on mahtunut monenlaisia vaiheita.

– Kappalematkaa kuljetaan nuoren elämässä. Monet itkut on vuosien aikana itketty. Jokainen nuori jää mieleen, valtaosa sydämeen, Tuula Paajanen sanoo.

Paajaset korostavat, että mitään supervanhempia ei tarvitse olla.

– Tärkeintä on tarjota ihan tavallinen turvallinen koti. Kyllä meillä riidellään äänekkäästikin, mutta myös pyydetään anteeksi, halataan ja saatetaan pussatakin. Tämä voi olla todella vierasta monelle nuorelle, Tuula Paajanen sanoo.

Pitkäaikaisessa sijoituksessa olevien lasten kanssa arki sujuu hyvin tavallisesti. Nuoret käyvät koulussa, harrastuksissa ja kavereilla. Ruokapöytään perhe istuu yhdessä viiden aikaan.

– Meille saa myös tulla kavereita, ilman muuta, he korostavat.

Vastaanottoperheenä arki oli toisenlaista. Osa lapsista asui Paajasilla viikon tai pari, osa jopa vuoden.

– Puhelin saattoi soida yötä lukuun ottamatta koska tahansa, jolloin meidän tuli olla kahden tunnin päästä valmiina ottamaan lapsi vastaan, Tuula Paajanen kertoo.

Nuoret olivat usein hyvin hiljaisia ja rauhallisia tullessaan Paajasten kotiin. Joskus lapsi on saatettu hakea suoraan koulusta, jolloin hänellä ei ole ollut edes hammasharjaa matkassaan.

– Useasti on lähdetty ensimmäisenä vaateostoksille. Kukaan nuorista ei ollut koskaan aggressiivinen tullessaan. Huomaa, että nuoret silminnähden rauhoittuvat, kun pääsevät turvalliseen paikkaan, Arto Paajanen sanoo.

Raastavinta on Arto Paajasen mukaan nähdä mukava nuori ruokapöydässä ja tiedostaa, että hän joutuu kotonaan kestämään sellaista mitä ei pitäisi.

– Nuoret ovat valtavan fiksuja. He eivät ole ongelma, vaan ongelmat ovat taustalla. On valtavan surullista, että he kärsivät.

Pariskunta pitää tiukasti kiinni yhdestä säännöstä.

– Emme koskaan arvostele nuoren vanhempia. Meidän tehtävämme on pitää hetki huolta nuoresta ja auttaa häntä, Tuula Paajanen painottaa.

Paajaset sanovat myös nuorten vanhempien antaneen työrauhan, eikä kukaan ole koskaan tullut esimerkiksi perheen ovelle koputtelemaan.

"Hakemukseen ei koskaan vastattu"

Tuula ja Arto Paajanen halusivat alusta alkaen tarjota kodin vantaalaisnuorelle ja kävivät kaupungin koulutuksen. He odottivat Vantaalta sijoituslasta viisi vuotta.

– Tuli tunne, että onko meissä jotain vikaa. Odottaminen oli turhauttavaa.

Muutaman vuoden jälkeen he saivat sijoituslapsen naapurikunnasta. Syytä siihen, miksi vantaalaisen lapsen saamiseen meni niin pitkään, he eivät tiedä.

– Ei sillä ole enää väliä. Kouluttaudun odottaessa koulunkäyntiavustajaksi, mistä on ollut paljon hyötyä, Tuula Paajanen kertoo.

Toimitukseen yhteyttä ottanut sijoitusperhe ei saanut koko prosessia alkuun Vantaalla.

– Lähetimme muutama vuosi sitten hakemuksen, mutta siihen ei koskaan vastattu. Haimme sijoitusperheeksi lopulta sellaisen yksityisen yrityksen kautta, jolta Vantaa ostaa palvelua. Järjetöntä, että kaupunki tuhlaa tällaiseen rahaa, nainen kertoo.

Vantaan perhehoidon koordinaattori Anna Asikainen sanoo, että viesteihin ja puhelinsoittoihin vastataan niin pian kuin pystytään.

– Puheluja on eripituisia. Puhelu voi jäädä lyhyeen, jos on ihan selkeitä asioita, joiden vuoksi ei ole järkevää puolin ja toisin jatkaa prosessia.

Vantaalla 150 sijaisperhettä

Vantaalla oli viime viikon perjantaina seitsemän lasta vailla sijoitusperhettä. Perheitä, joissa asuu jo sijoituslapsi on Vantaalla 150.

Vastaanottoperheinä toimii tällä hetkellä 19 vantaalaiskotia. Vastaanottoperhe tarjoaa kodin pikaista sijoitusta tarvitsevalle lapselle pääsääntöisesti lyhytaikaisesti.

Sijaisperheeksi pääsemisen kriteereinä on muun muassa, että parisuhteen on täytynyt kestää yli neljä vuotta ja perheessä ei saa olla alle 2-vuotiasta omaa lasta.

Vantaalla, Helsingissä ja Espoossa on sijaisperheissä yhteensä tällä hetkellä noin 1100 lasta.

Vantaalla järjestetään infotilaisuus sijaisperhetoiminnasta kiinnostuneille tiistaina 3. syyskuuta kello 17.30 kaupungintalolla (Asematie 7).

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Vantaalla moni lapsi kaipaa sijaisperhettä – "Toivomme mukaan ihan tavallisia perheitä, joilla on sydän paikallaan"20.8.2019 07.10
Sijaisvanhemmuus muutti koko perheen elämän – "Omat lapset ehdottivat sijaisperheeksi ryhtymistä"21.7.2017 20.00
Kiireellisten sijoitusten määrä on noussut hurjasti Vantaalla – "Nuoria on tullut meille kuin puskista"14.4.2018 07.20

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu