Minne mennä

Muumin ei sovi kauheasti heilua, mutta kantribiisin voi sentään tanssia – Tanssiteatteri Raatikon uutuus tehtiin tarkalla sihdillä

Muumit

Joona Pettersson, ©Moomin Characters™

Käsikirjoittaja Pirjo Toikka piirtää ilmaan pienet kehykset ilmentääkseen sitä, miten Tanssiteatteri Raatikon tämän syksyn uutuutta, Muumilaakson tarinoita, on rakennettu. Maailmankuuluista ja Moomin Characters -yhtiön tiukasti valvomista muumeista kun ei tehdä esitystä ihan miten vain.

–  Rajat ovat hirveän selkeät ja jäljelle jää tietty laatikko, missä toimitaan, hän luonnehtii.

Toikka ei silti pidä muumien valmiina olevaa maailmaa luovuuden rajoittajana.

– Rajat voivat olla myös luovuuden lähde.

Samaa mieltä on teatterinjohtaja ja koreografi Marja Korhola, jonka mukaan tunnettuun brändiin liittyvän esityksen luomisessa näyttämölle riittää tekemistä pienelle teatterille yllin kyllin.

–Suurin haaste on se, että kaikki ihmiset tietävät, miltä muumit näyttävät ja miltä muumiproduktion pitäisi näyttää. Yleisöllä on tietyt odotukset, emmekä halua aiheuttaa pettymystä.

Raatikon esitys on tehty Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia -kirjan pohjalta. Tekijänoikeuksien mukaan ainekset tarinaan voi ottaa kerrallaan vain yhdestä Janssonin teoksesta.

– Valitsimme tämän, koska siinä oli kaikkein vähiten hahmoja, Korhola naurahtaa.

– Neljällä esiintyjällämme on nyt kaikilla nyt 2–3 hahmoa, mikä sinänsä on meille tekemisessä ihan arkipäivää. Lavastuksessa ja joidenkin hahmojen, kuten Hattivattien, esittämisessä käytämme videotekniikkaa.

Kaikille osa-alueille tekstistä ja puvuista aina lehdistökuviin asti on saatava muumiyhtiöltä hyväksyntä. Teatterilaisilla on silti mahdollisuuksia omiinkin ratkaisuihin.

– Kunhan ne ovat muumien peruslinjaan sopivia. Meitä kannustettiin kovasti tekemään omaa ja mielellään uutta dramaturgiaa, Korhola kertoo.

Toikan mukaan käsikirjoittaminen on ollut kirjan tarinoiden yhteen sovittamista.

– Kieli on säilytetty muumeille luonteenomaisena.Esimerkiksi puhekielisiä sanoja ei ole käytetty.

Oma haasteensa on tarinan kuljettaminen sekä puheen että tanssin kautta.

– Puheen täytyi yhdistyä tanssiin saumattomasti niin, että puhe ja liike vuorottelevat. Koska esiintyjien määrä on pieni ja vaihtoja tiheään, kohtaukset on pitänyt samalla rakentaa niin, että kaikki ehtivät aina paikoilleen.

Musiikki ja tanssit on istutettu paitsi pukujen myös muumien luonteen mukaisiksi. Ylenpalttinen heiluminen lavalla ei muumeille sovi.

– Se olisi varmaan pyhäinhäväistys, tekijät nauravat.

– Yksi lehdistökuvista hyväksyttiin pienellä moitteella, koska siinä Muumimamman jalka nousee hiukan liian korkealle.

Korhola on käyttänyt muumien koreografioissa voimakkaan vartalolähtöisen liikehdinnän sijasta enemmän askellusta sekä käsiä, häntää ja päätä hyödyntäviä liikkeitä. Muut esityksen hahmot saavat vastapainoksi hoitaa sähäkämmät tanssit.

– Halusin muumien maailmasta valoisan ja rytmillisen ja tuntui, että kansanmusiikkityyppinen poljento voisi käydä hyvin tarkoitukseen. Keräsin erilaisia kansanmusiikkikappaleita soittolistaan, joka inspiroi Antti Hynnistä musiikin säveltämisessä.

– Muumipapalle ja -mammalle saatiin yksi kantribiisikin tanssittavaksi.

Lavastuksen ja puvustuksen suunnitellut Terttu Torkkola on erityisen tyytyväinen siitä, että muumit eivät voi pyöriskellä lattialla.

– Onneksi, puvuthan ovat valkoisia. Hännät onkin harjoituksissa suojattu teipeillä. Muuten ne harmaanntuisivat jo ennen ensi-iltaa, hän nauraa.

Hahmojen ulkoisesta olemuksesta muumiyhtiö on tunnetusti erityisen tarkka. Se sai kokea myös Torkkola.

– Lähetimme hyväksyttäviksi puvuista piirtämäni yksityiskohtaiset kuvat. Ensimmäinen bumerangi tuli Ninnin varpaista. Olin piirtänyt hahmolle ensin kengät, sitten vaihdoin sukkahousut ja viimeksi piirsin varpaat, mutta nekään eivät olleet kerrasta oikeanlaiset, joten aika monta versiota tarvittiin, ennen kuin meni läpi.

Teatterin osa-aikaisen ompelijan työtaakan helpottamiseksi Muumipeikon, -mamman ja -papan asut teetettiin teatterin ulkopuolella yrityksellä, jolla oli niistä aikaisempaa kokemusta.

– Puvuista tuli tähänastisen historiamme kalleimmat, Korhola toteaa.

Fleece-kankaasta ommellut ja vanutoppauksilla tukevoitetut asut ovat kuumat.

– Puvun umpinaisuutta lisäävät vielä kengät ja käsineet, Torkkola surkuttelee esiintyjien urakkaa.

 

Lippumyynti laajeni

Muumilaakson tarinoiden ensi-ilta koittaa lauantaina 14. syyskuuta. Lokakuun loppuun asti on noin kerran kuussa myös lauantainäytöksiä, samoin joulukuussa, jolloin tarjolla on lisäksi pari arki-illankin näytöstä.

Myös ryhmien suosimiin aamupäivänäytöksiin voi ostaa lippuja, jos tilaa on.

– Esityskausi on nyt vähän eri lailla rakennettu, jotta perheillä olisi enemmän mahdollisuuksia tulla. Aikuiset ovat tervetulleita näytöksiin yksinkin, ikäsuosituksemme esitykseen on 3–103 vuotta, Marja Korhola kannustaa.

– Ja lippujamme saa nyt myös Lippu.fi:stä.

 

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Tällainen on uusi muumimuki: Muumimamman ja -papan liikuttava hetki, kun pitkä merimatka majakkasaarelle on päättynyt1.8.2019 10.25
Tanssiteatteri Raatikko tekee pienestä suurta – tavoittaa vuosittain yli 30 000 katsojaa14.9.2018 09.35
Muumit lähtivät mukaan Itämeren suojeluun – tavoitteena kerätä miljoona euroa John Nurmisen Säätiölle18.7.2019 14.44
Fanaattisesta Suomi-ilmiöstä tuli riesa Japanissa – HS: Muumi-huvipuisto on nyt helisemässä5.6.2019 14.12
Helsinki-Vantaan lentoasemalle avautui muumifanien herkuttelupaikka14.5.2019 14.30
Raatikkoa johtavan Marja Korholan tanssiura ratkesi jo kansakoulun kevätesityksen takarivissä – "Päätin, että joskus vielä olen tuolla edessä" 13.12.2018 07.00
Vantaalainen pariskunta hurahti muumeihin – kotoa löytyy 86 muumimukia ja muuta aiheeseen liittyvää tavaraa30.4.2019 07.40

Etusivulla nyt

Uusimmat: Minne mennä

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu