Puheenaihe

Törkeää puhetta, räkimistä ja huitomista: Väkivalta Vantaan kaupungin työntekijöitä kohtaan kasvoi rajusti

Vantaan kaupungin pysäköinnintarkastajat Ufuk Bozbiyik ja Toni Lunden sanovat ilmoittavansa väkivaltatilanteista hätäkeskukseen sekä kaupungin omaan järjestelmään. Pysäköinnintarkastajilla on lisäksi kaksi kertaa viikossa keskustelutilaisuus, jossa tilanteita on mahdollisuus purkaa.

Marika Lumme

Lehmä, tantta, ääliö. Nämä ovat Vantaan kaupungin henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievosen mukaan lievimpiä haukkumasanoja, joita kaupungin työntekijät kuulevat.

– Jokainen voi itse kuvitella millaista puhe on pahimmillaan. Kiroilua ja erittäin alatyylistä sekä uhkaavakin puhetta. Räkimistäkin, Lievonen sanoo.

Haukkumisen, nimittelyn ja arvostelun eli henkisen väkivallan lisäksi työntekijät kokevat myös fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa. Väkivallan uhan ja väkivallan kokeminen on lisääntynyt.

Vuonna 2008 Kunta 10 -tutkimuksen mukaan väkivallan uhkaa tai väkivaltaa koki 24,6 prosenttia Vantaan kaupungin työtekijöistä. Vuonna 2016 luku oli noin 30 prosenttia ja viime vuonna 2018 jopa 45,5 prosenttia.

– Kyse on ilmiöstä, joka on kasvanut huomattavasti. Haluamme puuttua siihen. Kenenkään ei pidä kokea tällaista töissä eikä missään, Lievonen painottaa.

Lievosen mukaan väkivaltaa ja sen uhkaa koetaan useilla kaupungin työpaikoilla.

Kunta 10 -tutkimuksessa työntekijät ilmoittavat ovatko kokeneet väkivaltaa tai sen uhkaa edellisen vuoden aikana. Vuonna 2018 tutkimukseen vastasi noin 70 prosenttia kaupungin työntekijöistä.

Esimerkiksi pysäköinnintarkastajista 100 prosenttia oli kokenut uhkaa tai väkivaltaa, lähihoitajista 79 prosenttia, ensihoitajista 88 prosenttia, opettajista 66 prosenttia ja varhaiskasvatuksen opettajista 71 prosenttia.

Tutkimuksesta käy ilmi, että viime vuonna tavaralla heittelyn kohteeksi on joutunut noin 27 prosenttia, henkisen väkivallan kohteeksi lähes 34 prosenttia ja lyömisen tai potkimisen kohteeksi reilu 21 prosenttia työntekijöistä.

Lievonen huomauttaa, että ikäviä tilanteita tulee eteen muun muassa vanhustenhuollossa, lastensuojelussa, varhaiskasvatuksessa ja kouluissa.

– Vanhustenhuollossa työntekijät kohtaavat sairastuneita ihmisiä, jotka voivat olla sekavia ja aggressiivisia. Henkilökunta kuulee alatyylistä puhetta. Huitominen liittyy valitettavan usein näihin tilanteisiin, hän kertoo.

Varhaiskasvatuksessa tilanteet syntyvät pienten lasten impulsiivisesta käytöksestä.

– Lapset voivat käydä päälle, purra ja raapia. Kouluissa ikävä käytös on useimmiten epäasiallista puhetta. Joskus toki menee käsirysyksi, Lievonen sanoo.

Lastensuojelussa lasten ja nuorten pahoinvointi voi niin ikään kohdistua työntekijöihin. Lievonen sanoo, että myös huoltajien ja omaisten käytös voi olla hyvin haastavaa.

– Yllättävän rauhallisesta tilanteesta voi tulla hetkessä hyvin ilkeä.

Henkilöstöjohtaja tietää, että kaupungin työntekijöitä on joutunut käymään lääkärissä tai joutunut sairauslomalle väkivallan vuoksi.

– Onneksi mitään todella kamalaa ei ole sattunut viime vuosina. Mutta se on kova juttu, jos kajotaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja saa niin sanotusti turpaan. Tällainen tilanne voi järkyttää mieltä ja johtaa senkin puolesta sairauslomalle.

Lievonen hämmästelee mistä väkivaltalukujen kasvu johtuu.

– Tuntuu, että tämä on erityisesti palvelualojen ilmiö, mutta ei yksin kunnallisella puolella, sillä epäasiallinen käytös on yleistynyt viime vuosina kaikilla palvelualoilla.

Kaikki tilanteet kirjataan kaupungin sisäiseen turvallisuusjärjestelmään.

Väkivalta

Ongelma useilla toimialoilla

Asiakaspalvelutyötä tekevät kohtaavat työssään nimittelyä, seksuaalista vihjailua, fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa.

Sivistystoimen työntekijöistä väkivaltaa koki viime vuonna noin 55 prosenttia, sosiaali- ja terveystoimen työntekijöistä noin 51 prosenttia sekä konserni- ja asukaspalveluiden työntekijöistä noin 31 prosenttia. Maankäytön, ympäristön ja rakentamisen toimialan työntekijöistä väkivaltaa koki reilu 15 prosenttia ja

kaupunginjohtajan toimialan työntekijöistä vajaat seitsemän prosenttia.

Vantaan kaupungin henkilöstön työhyvinvointia mitataan joka toinen vuosi Kunta10-työhyvinvointitutkimuksella, jonka toteuttaa Työterveyslaitos.

Kaupunki herättelee ihmisiä pohtimaan omaa käytöstään #ollaanihmisiksi-kampanjalla.

Kampanja on jatkoa muun muassa Kaupan liiton ja työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2017 käynnistämälle samannimiselle kampanjalle.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Pysäköinnintarkastajat kertovat: Tällaista kuraa ja uhkailua joudumme sietämään – videokamerat apuun pian14.9.2019 08.00
Väkivalta on yleistynyt työpaikoilla – naiset joutuvat sen kohteeksi tuplasti miehiä useammin2.9.2019 12.31
Kun nyrkki iskee pöytään, on aika ottaa aikalisä – Väkivaltatyön asiantuntija tapaa ihmisiä, joilla on vaikeuksia hallita vihaansa15.4.2019 19.20

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu