Puheenaihe

”Halusimme tehdä jotain ainutlaatuista” – näin syntyi Koffin 200-vuotisjuhlaolut

Juhlaoluen hiiva löytyi Espoon Oittaan tammen kaarnasta.

Johanna Erjonsalo

Sinebrychoffin 200-juhlaolueen käytetty hiiva löydettiin Espoon Oittaalta, tammen kaarnasta. Luonnossa eritettyjen hiivojen soveltuvuutta oluenvalmistuksessa on tutkittu Panimolaboratorion projektissa.

– Halusin juhlaolueemme hiivan, jonka voisin kuvitella olleen käyttämässä Sinebrychoffin parinsadan vuoden takaisia oluita. 1800-luvulla oluen käymisastiana olivat tammitynnyrit, joten tammen kaarnasta löytynyt hiiva voisi olla juuri oikea, Sinebrychoffin pääpanimomestari Tapio Kangas-Heiska kertoo tiedotteessa.

1819 -juhlaolut on panimomestari Kangas-Heiskan Saccharomyces paradoxus -villihiivalla ja modernilla lagerhiivalla valmistama täysmallasolut.

Sinebrychoffin tiedotteen mukaan panimomestaritkaan eivät tienneet 200 vuotta sitten, mikä sai oluen käymään. Kiisteltiin siitä, onko kyse kemiasta vai fysiikasta. Vasta vuonna 1883 Carlsbergin panimolaboratoriossa onnistuttiin kehittämään hiivan puhdasviljely.

 

Oittaalaisen tammen kaarnasta rapsutettu hiiva vietiin kasvatettavaksi VTT:lle. Laboratorion testit olivat lupaavia. 1819-juhlaolutta ei kuitenkaan pantu pelkällä villihiivalla, vaan siihen yhdistettiin Sinebrychoffin oma moderni lagerhiiva.

Villihiivalla on oma makuprofiilinsa. Se tuo olueen fenolisuutta, mausteisuutta, neilikkaa, eli niitä makuja, joita yleensä löytyy vehnäoluista. Saccharomyces paradoxus -villihiivassa ei kuitenkaan ole vehnäoluista tuttua esterimäisyyttä tai banaanimaisuutta.

– Vehnäoluen suuntaan hieman mennään, mutta ollaan kuitenkin lähempänä lageria. Ehkä kyseessä on aivan uusi oluttyyli, paradoxus, Kangas-Heiska pohtii.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu