Puheenaihe

Karuja lukuja vieraskielisten kotoutumisesta – Tutkija kertoo, mitä kaupungeissa tehdään väärin

Tutkija Pasi Saukkonen toteaa, etteivät edes vironkieliset koe itseään suomalaisiksi ja halua jäädä Suomeen, vaikka he ovat kulttuurisesti lähellä suomalaisia.

Tiina Örn

Tuore tutkimus kertoo karua kieltä Suomeen kotoutumisesta ja suomalaisuuteen samastumisesta.

– Meidän pitäisi olla huolissaan siitä, että jopa moni vironkielinen haluaa Suomesta pois. Vironkieliset ovat kuitenkin kulttuurisesti lähellä suomalaisia ja työn perässä tänne tulleita, tutkimuksen tehneeseen ryhmään kuulunut Pasi Saukkonen toteaa.

Maanantaina julkaistu Ollako vai eikö olla -tutkimus tarkasteli Suomen venäjän-, viron-, somalin-, arabian- ja englanninkielisten identiteettejä ja kiinnittymistä Suomeen.

Kotoutumisen kokemuksessa ryhmät eroavat paljon.

– Vähiten Suomeen kiinnittyneitä ovat vironkieliset, mutta identiteettikotoutuminen on vaikeaa myös muille vieraskielisten ryhmille, Saukkonen kuvaa.

Kun tutkimuksessa kysyttiin, haluatko asua lopun ikääsi Suomessa, vironkielisistä ehdottomasti sitä mieltä oli vain 12 prosenttia, somalinkielisistä 30 prosenttia, venäjänkielisistä 29 prosenttia, englanninkielisistä 21 prosenttia ja arabiankielisistä 63 prosenttia.

Arabiankieliset on Saukkosen mukaan tutkimuksen tulosten tulkinnan kannalta ongelmallinen ryhmä.

–  Suuri osa heistä on ollut turvapaikanhakijoina ja saanut oleskeluluvan vasta äskettäin. Siksi on mahdollista, että he vastaavat mahdollisimman myönteisesti, Saukkonen pohtii.

Tutkimuksen tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava myös se, että tutkimukseen osallistuneista somalinkielisistä jopa viidennes on Suomessa syntyneitä.

Vieraskielisiltä kysyttiin myös, missä määrin he kokevat itsensä suomalaisiksi. Somalinkielisistä paljon tai jossain määrin suomalaisiksi itsensä kokee 43 prosenttia. Vironkielisistä vain joka kymmenes, venäjänkielisistä 22 prosenttia.

Saukkosen mielestä ongelmallista on se, että puhutaan vain vieraskielisten työllistymisestä, kun pitäisi tarkastella kotoutumista laajemmin.

– Siihen liittyy myös se, miten ihminen kokee itsensä osana yhteiskuntaa ja yhteisöä.

Tutkimus tarkasteli myös syrjintäkokemuksista. Niitä vastaajilla riitti.

Peräti 90 prosenttia somalinkielisistä arvioi oman kieliryhmänsä kokevan syrjintää työmarkkinoilla. Vironkielisistä sitä mieltä oli lähes kolmas, venäjänkielisistä noin puolet ja arabiankielisistä 57 prosenttia.

Yksi tutkimushankkeen rahoittajista oli Vantaan kaupunki. Se ei ole ihme, sillä Vantaalla asuu tällä hetkellä noin 40 000 vieraskielistä. Lähes joka viides vantaalainen on vieraskielinen ja Vantaan saamasta muuttovoitosta vieraskielisiä oli viime vuonna 78 prosenttia. Ennusteiden mukaan vieraskielisten osuus koko Vantaan väestöstä kasvaa vuoteen 2035 mennessä 34 prosenttiin.

Vantaalla on panostettu vieraskielisten kotoutumisen edistämiseen. Saukkosella on siitä sanottavaa.

– On hyvä asia, että kaupungeissa tehdään töitä ihmisten kotouttamiseksi. Ongelmana saattaa kuitenkin olla se, että ollaan kärsimättömiä. Järjestetään esimerkiksi toimintaa ja sitten ollaan pettyneitä, kun kukaan ei tullutkaan paikalle.

Saukkonen toteaa, että työn pitäisi olla pitkäjänteistä. Se edellyttää kärsivällisyyttä.

– Vaatii aikansa ennen kuin luottamus rakentuu ja maahanmuuttajat kokevat, että on ihan ok mennä mukaan vaikkapa yhteiseen toimintaan asukastilassa.

Saukkonen lisää, että myös uusia tapoja viestiä tarvitaan ja viestintään tulee käyttää enemmän aikaa.

Tutkimus

Media antaa kielteisen kuvan

Ollako vai eikö olla -tutkimus pohjautuu yli 1 500 vastaajan kyselyaineistoon.

Vastaajat olivat pääkaupunkiseudulla asuvia venäjän-, viron-, somalin-, arabian- ja englanninkielisiä.

Tutkimus paljastaa myös kielivähemmistöihin kuuluvien ajatuksia mediasta.

Moni vastaajista kokee median antavan liian kielteisen kuvan heidän edustamastaan kieliryhmästä. Somalinkielisistä tätä mieltä on 82, arabiankielisistä 72 ja venäjänkielisistä 56 prosenttia. Viron- ja englanninkielisille asia ei näyttäydy yhtä ongelmallisena.

Tutkimushankkeen suunnittelusta ja rahoituksesta ovat vastanneet Suomen Kulttuurirahasto, e2 Tutkimus, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä oikeusministeriö.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Joka viides päiväkotilapsi on vieraskielinen – Suomen kielen oppimista ja kotouttamista tuetaan kaupungin ja valtion rahoilla20.4.2019 06.40
Jo puolet Vantaan vanhoihin lähiöihin muuttavista on vieraskielisiä19.1.2019 06.45
Vieraskielisten osuus kasvoi jälleen Vantaalla – 17,7 prosenttia kaikista asukkaista9.4.2018 16.11
Entinen vok-pomo penää rehellisyyttä kotoutuskeskusteluun Ylellä – "On hölmöä luottaa, että parin sosiaalityöntekijän tasa-arvokurssi muuttaisi asioita"17.1.2019 12.01
Vantaa haluaa 6 miljoonan euron tukipaketin lähiöille, joissa syrjäytyminen kasvaa ja rassaa – "Painopisteenä on maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen ja nuorison syrjäytymisen ehkäisy"23.9.2018 07.00

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu