Puheenaihe

Kimalaisiin hurahtaneiden suomalaisten määrä kasvaa – tieto pörrääjien määrästä on kullanarvoista, ja se vaikuttaa sinunkin elämääsi

Tähän mennessä tutkija Janne Heliölä on saanut tiedot noin 50 havaintopaikalta. Anton Soinne

Päättyneen kesän kimalaisseuranta oli menestys.

– Vain yksi lähes 80 vapaaehtoisesta jätti homman kesken, Suomen ympäristökeskuksen tutkija Janne Heliölä kertoo.

Tähän mennessä Heliölä on saanut tiedot noin puolet kaikkiaan sadalta havaintopaikalta. Kimalaisia havaintopaikoilta on laskettu yhteensä noin 10 000.

– Tiedoista selviää, millaisia kimalaisia ja kuinka paljon niitä on havaintopaikoilla lennellyt.

 

Vaikka tätä vuotta on vielä jäljellä, Heliölä uskaltaa jo nyt sanoa, että ensi kesänä seuranta jatkuu ja laajenee.

– Kiinnostuneita on paljon. Vielä nyt syksylläkin on tullut viestejä ihmisiltä, jotka haluavat mukaan ensi kesän seurantaan.

Eikä seuranta pääty vielä silloinkaan, koska yhden yksittäisen vuoden perusteella ei voi päätellä, mihin suuntaan ollaan menossa. Tarvitaan pidempi, 5–10 vuoden pituinen jakso.

– Sateisena kesänä kimalaisille käy kuin jäätelön myynnille: kumpikin laskee. Seuraava kesä voi täysin toisenlainen, lämmin ja aurinkoinen.

 

Ympäristökeskuksen seuranta liittyi maailmanlaajuiseen huoleen pölyttäjäkantojen riutumisesta – ja syytä huoleen on. Sen voi todeta jokainen maaseudulla autolla ajeleva: kun ennen tuulilasiin liiskautui runsaasti hyönteisiä, enää niin ei tapahdu.

Pikkuasiasta ei ole kysymys, sillä kimalaisten ja muiden pölyttäjien olemassaolo vaikuttaa suoraan ja ratkaisevasti ruoan tuotantoon.

Jutun julkaisi ensin Keski-Uusimaa-lehti.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu