Puheenaihe

Mielipide: Sisäilmaongelmat on ratkaistava – korjaukset poistaneet harvoin terveyshaittaa

Kostuneet rakenteet kouluissa tulee aina poistaa tai kuivata, kirjoittajat muistuttavat.

Arkisto/Matti Tuovinen

Sisäilmaneuvottelukuntaan kuuluvat kirjoittajat haluavat Vantaan budjettiin tavoitteeksi korjausten kohenemisen niin, että sisäilmaoireet korjatuissa kaupungin tiloissa vähenevät 70-prosenttisesti.

Sisäilma-asioiden neuvottelukunnalla ei ole harmiksemme mahdollisuutta vaikuttaa ensi vuoden talousarvioon. Kuitenkin oirekyselyn esiintuomia terveyshaittoja tulisi vähentää. Vaarana on, että esimerkiksi ilmanvaihdon parantaminen siirtyy jälleen vuodella eteenpäin.

Talvella toteutettu sisäilmaoirekysely toi esiin sen, että korjaukset eivät ole useinkaan poistaneet terveyshaittaa.

Valviran ohjeiden mukaisesti korjauksissa tulee aina poistaa tai kuivata kostuneet rakenteet. Budjetin sitovaksi tavoitteeksi tuleekin saada korjausten onnistumisen mittaaminen samoilla kysymyksillä korjausten jälkeen niin, että sisäilmaoireet vähenevät korjauksissa 70 prosenttia.

Sisäilmakorjauksiin tarvitaan lisää rahaa, sillä oirekysely löysi useita ongelmatiloja. Jotta rahaa ei valu virheellisiin korjauksiin, kannattaisi hyödyntää yliopistollisen Satakunta-hankkeen osaamista, ja osallistua terveystaloudelliseen tutkimukseen, jolloin Vantaa pääsisi sisäilmaosaamisen kärkeen.

Korjausten esteenä ei saa olla väistötilojen puute. Esimerkiksi Kanniston koulua joudutaan korjaamaan toistamiseen, koska väistötilojen puutteen vuoksi kosteutta jätettiin rakenteisiin.

Rakennusten voimakas alipaineisuus ja ilmanvaihdon riittämättömyys aiheuttavat terveyshaittaa osassa kouluista ja päiväkodeista. Muun muassa viemärin haju lisää riskiä neurologiseen oireiluun. Ilmanvaihtoa kannattaakin lisätä 1,5 miljoonalla eurolla kohdennettuna tiloihin, joissa ilmanvaihdon puutteiden aiheuttama terveyshaitta on suurin.

Tarvitaan myös siivouksen tehostamista esimerkiksi yläpölyjen pyyhintää kohdennettuna ongelmatiloihin.

Koulu- ja päiväkotirakentamisessa kannattaa kokeilla sisäilmaesteetöntä sisustusta ja kalustusta, jotta mahdollisimman monen lapsen koulunkäynti onnistuu.

Koulurakentamisen periaatteista tulee käydä keskustelua: Investoidaanko pelkistettyihin puukouluihin vai arkitehtonisesti hienoihin betonikouluihin. Puuelementtikoulut ovat noin 60 prosenttia halvempia kuin betoniset.

Asiantuntijoita tulee palkata lisää, sillä nyt ensimmäisen arviokäynnin odotus saattaa venyä jopa vuoteen, jonka jälkeen alkaa vasta korjausten suunnittelu.

Vantaan kaupungilla tulee olla selkeä tavoite terveistä tiloista 2025 mennessä. Suorien terveyskustannusten lisäksi kroonistuneet sisäilmaoireet syrjäyttävät lapsia ja nuoria myöhemmin opiskelusta ja työelämästä. Ongelman myöntäminen on ensimmäinen askel sen korjaamiseen, ja se on luottamuksen edellytys.

 

Sisäilma-asioiden neuvottelukunnan jäsenet

Tiina Tuomela (kd.), Sirpa Siru Kauppinen (vihr.), Kai-Ari Lundell (ps.), Jari Jääskeläinen (vas.), Teemu Purojärvi (kesk.), Ann-Christine Teir (r.), Birgitta Herranen (kok.)

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Selvitys: Yhä useammalla kunnalla toimintamalli sisäilmaongelmien ratkaisuun – Sisäilma-asiat nostettu useassa kunnassa myös strategiaan17.10.2019 09.31
Sisäilmaltaan puhdas koulutila rakennetaan Simonkylän koulun tontille – tarkoitus valmistua vuoden lopussa21.9.2019 06.20
Sisäilmaryhmän kahden vuoden kausi on lopussa – Mitä saatiin aikaiseksi?15.9.2019 08.05
Homeesta kärsineet oppilaat siirretään väistötiloihin, joissa on ollut sisäilmaongelmia – "Toivomme, että vanhempien huoli helpottaa"6.8.2019 11.25
Tutkimus: Sisäilmaongelmien pelko lisää oireita – "Oireilua ei voi käyttää suoraan ongelmien mittarina"6.6.2019 07.05
Vantaan koulujen ja päiväkotien sisäilmakorjaukset alkavat – näissä kohteissa remonttimiehet ahkeroivat29.5.2019 19.36

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu