Puheenaihe

Ratikkaan liittyvistä kirjauksista syntyi kiista – "Miksi satojen miljoonien hankkeella on kauhea kiire?"

Kaupungintalossa väännettiin Vantaan ratikasta.

Arkisto/Armi Suojanen

– Kun aamulla heräsin, en tiennyt, että tästä tulisi ratikka- ja Hakunila-ilta, totesi Vantaan kaupunginvaltuuston maanantaisessa kokouksessa vasemmistovaltuutettu Kati Tyystjärvi.

Tyystjärvi ei ollut pahoillaan siitä, että ratikka hallitsi valtuustoiltaa, jossa käsiteltiin tulevan vuoden budjettia.

– Nyt vaan eteenpäin ratikka-asiassa, niin saadaan Hakunilaan muutakin kuin muraaleja, vaikka hienoja nekin ovat, Tyystjärvi totesi.

Kaikki valtuutetut eivät olleet ratikasta yhtä innoissaan. Valtuutettu Timo Auvinen (sit.) kysyi kahdesti, miksi budjettikirjaan jää kirjaus raitiotien suunnittelussa etenemisestä, vaikka valtuustolle ei ole esitetty asiasta riittävästi tietoa. Samaa ihmetteli valtuutettu Pietari Jääskeläinen (sin.).

– Budjettikirjassa ei ole esitetty mitään perusteita ratikalle, emmekä ole nähneet mitään kustannuslaskelmia, Jääskeläinen harmitteli.

Auvinen kertoo saaneensa vastaukseksi, että valtuusto menee Tampereelle katsomaan raitiotietä.

– Mitä hyötyä meille on sellaisesta? Meidän pitää saada Vantaan hankkeesta informaatiota täällä valtuustosalissa, Auvinen sanoi valtuustoillan jälkeen.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Multala (kok.) korostaa, ettei pikaraitiotiestä ole vielä tehty mitään päätöksiä.

– Päätöksenteossa edetään ihan normaalisti. Muutosten jälkeen budjettikirjassa todetaan kaupunginvaltuuston päättävän raitiotiehankkeen suunnittelun etenemisestä erikseen vuoden 2019 lopussa.

Muutostenkin jälkeen budjettikirjaan jäi kuitenkin Auvisen mielestä mainintoja, joiden voidaan tulkita sitouttavan hankkeen eteenpäin viemiseen. Multala ei Auvisen hämmästelyä ymmärrä.

– Ratikan osalta kirjattiin erikseen, että eteneminen edellyttää lisäselvityksiä ja erillistä päätöstä sekä valtion tukea. Ilman tätä kirjaustakin on selvää, että vaikka budjettiin varattasiin rahaa johonkin uuteen investointiin, niin ei se ole mikään avoin valtakirja. Jos budjetissa esimerkiksi varataan rahaa koulun rakentamiseen, niin siitä huolimatta rakentaminen edellyttää erillistä päätöksentekoa, Multala lausuu.

Auvinen jatkaa muistuttaen, että jo nyt ratikkahankkeeseen palaa rahaa. Konsultit valmistelevat hakemusta EU-rahoituksen saamiseksi. Auvinen ihmettelee myös hoppua.

– Kymppitonnin juttuja suunnitellaan vuosia. Miksi satojen miljoonien hankkeissa on kauhea kiire, eikä saa kysyä mitään?

Myös Multala kokee aikataulun olevan tiukka.

– Olisin toivonut, että aika yleissuunnitelman ja selvitysten valmistumisen ja päätösten välillä olisi ollut pidempi.

Budjetissa mainitaan, että valtuustolle on esiteltävä ennen päätöksentekoa suunnitelmat ratikan rahoituksesta ja toteutusmallista sekä maankäyttöpotentiaalin kasvusta reitin varrella. Multalan mielestä juuri maankäyttö on avainasemassa.

– Kehäradankin rakentaminen perustui sille, että se toi merkittävästi lisäpotentiaalia niin asunto- kuin työpaikkarakentamiselle.

Suunnittelun etenemiselle on budjetissa myös muita ehtoja. Päättäjille on esiteltävä vertailu vaihtoehtoiseen toteutustapaan, jossa yhteyttä liikennöitäisiin ratikkamaisella kaksinivelisellä superbussilla. Lisäksi suunnittelun eteneminen edellyttää valtion mukaantuloa.

– Päätöksenteko on ehdollista, korostaa Multala.

Multala ei halua veikata, millainen olisi valtuuston päätös, mikäli ratikkahankkeen jatkosta päätettäisiin tänään.

– Minusta valtuutetuilla tulee olla oikeus perehtyä kunnolla asiaan ennen kuin he muodostavat oman kantansa.

Raitiotiekeskustelun alle jäi budjetti-illassa moni muu aihe. Vain muutamassa puheenvuorossa mainittiin esimerkiksi kaupungin velkaantuminen. Talousarvion mukaan Vantaa ottaa ensi vuonna velkaa 52 miljoonaa euroa.

– Se on lähes 500 euroa jokaista vantaalaista kohden, vauvasta vaariin, laski kokoomusryhmän puheenjohtaja Sakari Rokkanen.

Lainaa on tällä hetkellä jokaista vantaalaista kohden noin 4 020 euroa.

Keskustelua käytiin myös muun muassa kaupungin rekrytointiongelmista ja terveyspalveluista. Muutamassa puheenvuorossa tuotiin esiin pelko siitä, että iltavastaanottojen järjestäminen terveysasemilla tarkoittaa henkilöstöresurssien siirtämistä päivävastaanotoista iltavastaanottoihin. Sitä kutsuttiin hölmöläisten peitonjatkamiseksi. Demariryhmä muistutti, että iltavastaanottojen järjestämiseen on resursoitu budjetissa 300 000 euroa.

Illan päätteeksi valtuusto hyväksyi ensi vuoden budjetin, jonka loppusumma on 1 823 681 000 euroa.

 

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Mielipide: Ratikka on loistava asia12.11.2019 16.36
"Ratikkakeskustelu on Vantaalla sivuraiteella"10.11.2019 08.05
Vantaan ratikasta tehdään pian jatkosuunnittelupäätös – Bussilinjalle 562 tarvitaan korvaaja3.11.2019 07.15
Päättäjät löytävät Vantaan budjetista purnattavaa – Kritiikkiä saavat ratikka ja taiteilijaresidenssi27.10.2019 08.05
Mielipide: Vantaan ratikka ei ole taloudellisesti eikä toiminnallisesti järkevä ratkaisu1.11.2019 19.05
Mielipide: Vantaan ratikka on välttämätön investointi20.6.2019 07.15
Mielipide: Vantaan ratikka päihittäisi bussin esteettömyydessä, pysyvyydessä ja ajon tasaisuudessa28.3.2019 07.05

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu