Puheenaihe

Karvalakki päähän ja menoksi – 50-luvun Vantaan auratuilla väylillä moni matka sujuteltiin potkukelkoilla

Markku Leimola ja Seija Immonen potkuttelevat koulusta kotiin Korsossa 1956. Markku Immonen on isänsä kyydissä koululaisia vastassa.

Viljo Immonen / Vantaan kaupunginmuseo

Vuoden alussa on voinut vain haaveilla lumisesta maisemasta. Sen sijaan talvella 1956 potkukelkka kulki liukkaasti Vallinojalta kohti Korsoa.

Vantaan kaupunginmuseon kuva-arkistossa olevan kuvan on ottanut Viljo Immonen, joka oli tullut koululaisia vastaan omalla potkukelkallaan. Etualalla karvalakki päässä istuu Markku isänsä kyydissä. Taustalla tien mutkassa näkyy tulevan neljäskin potkukelkkailija.

Lapset ovat tulossa Vierumäen vanhasta koulusta Korsoon päin. Korson alue oli liitetty vuoden 1954 alueliitoksessa Helsingin maalaiskuntaan. Vierumäen vanha koulu oli tuolloin alueen ainoa radan länsipuolella sijainnut koulu.

Kuva on otettu nykyiseltä Lehmustontieltä Tavitien risteyksen kohdalta koilliseen Vallinojan pelloille päin. Puut peittävät nykyisin tämän näkymän.

Potkukelkka oli 1950-luvulla suosittu kuljetus- ja kulkuneuvo. Teräsjalaksiset potkurit kulkivat hyvin auratuilla teillä. Liikkumiseen sitä käyttivät etenkin lapset ja vanhempi väki.

Potkukelkka kehitettiin Ruotsissa jo 1800-luvulla. Aluksi kelkan jalakset olivat puuta, joihin lisättiin sitten metallilistat luistoa ja kestävyyttä parantamaan. 1900-luvun alussa jalaksia alettiin valmistaa kokonaan teräksestä. Potkukelkkoja tekivät muun muassa pienet metallialan yritykset muiden tuotteidensa ohessa. Tehdastuotanto alkoi 1930-luvulla.

Korsossa oli 1950-luvulla paljon teollisuutta. Valmistikohan joku verstaista myös potkukelkkoja?

Anu Mönkkönen

Vantaan Sanomien ja Vantaan kaupunginmuseon juttusarjassa nostetaan esille paikallista historiaa tutustumalla museon kokoelmiin ja kulttuuriympäristöympäristökohteisiin. Kirjoittajat kuuluvat museon henkilökuntaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Kuppaustaito kulki perhepiirissä sukupolvelta toiselle – pahan veren mukana valutettiin kropasta särkyjä pois5.1.2020 16.35
Sadan vuoden takainen vantaalainen juomasarvi sen kertoo: hyvä lantakasa oli palkinnon arvoinen29.12.2019 17.45
Myyrinpuhos on rakennuksena harvinaisuus –  sen arkkitehtonista tyylisuuntaa on käytetty liikerakentamisessa vähän22.12.2019 16.45
Helsingin pitäjän kirkonkylän pappilassa heitettiin noppaa jo ainakin kuusisataa vuotta sitten – luisten noppien silmäluvut toiset kuin tänä päivänä15.12.2019 15.45

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu