Puheenaihe

IL: Helsinkiläinen yksinhuoltaja raatoi ja auttoi tytärtään ostamaan kodin, mutta takausvelka vei asunnon – lakimuutos tuo nyt armon monelle velalliselle

Vanhentumislain myötä velkoja ei voida periä loputtomasti, vaan niille on asetettu takaraja. Kuvituskuva.

Arkisto/ Tiina Örn

Lähes 70-vuotias äiti kertoo Iltalehdessä tehneensä jopa kolmea työtä auttaakseen tytärtään ostamaan oman asunnon. Asunto saatiinkin ostettua, mutta ilo oli väliaikainen.

Äiti jäi itse vuokra-asuntoon ja tytär otti ostettuun kaksioonsa alivuokralaisen helpottamaan asuntolainan takaisinmaksua.

Asunnosta oli maksettu jo 80 000 euroa, kun äidille valkeni, että tytär oli joutunut takausvelan vuoksi ulosottoon.

Tytär oli takaajana ystäviensä 200 000 euron yrityslainassa, jota lainan ottajat eivätkä muut takaajat pystyneet hoitamaan.

Lainan ottaneen pariskunnan yritys meni konkurssiin ja laina jäi ainoan maksukykyisen takaajan maksettavaksi.

Ostettu kaksio meni myyntiin ja tyttären osuus, 40 000 euroa eli puolet maksetusta saadusta summasta, meni suoraan ulosottoon. Tytär menetti myös luottotietonsa vuosiksi.

Äiti kertoo Iltalehdelle, ettei hänen alle 30-vuotias tyttärensä ymmärtänyt takaajaksi ryhtyessään, mihin oli ryhtynyt.

Tytär oli suostunut takaajaksi ystäväpariskunnan sinnikkään suostuttelun tuloksena. Hän oli kuvitellut vastuunsa koskevan korkeintaan 20 000 euroa, jos pahin tapahtuisi ja laina jäisi hänen maksettavakseen.

Toisin kävi ja koko velka lankesi hänen maksettavakseen. Ystäväpariskunta erosi tahollaan eikä hän ole heidän kummankaan kanssa tekemisissä.

Asunnon menettämisestä on nyt kymmenen vuotta, mutta äiti kertoo Iltalehdelle surevansa asiaa edelleen.

Tarina on surullinen, mutta ei ainutlaatuinen.

Uusi vuosi toi kuitenkin muassaan helpotuksen monen velallisen elämään, kun vanhoja velkoja vanhentui lakimuutoksen myötä.

Jo vuoden 2015 alusta tuli voimaan säännös velan lopullisesta vanhentumisesta, kun velan erääntymisestä on kulunut 20 vuotta. Uudistuksen siirtymäaika oli viisi vuotta, joten ensimmäiset velat vanhentuivat lopullisesti 1.1.2020.

Jos velkoja on luonnollinen henkilö, vanhentumisaika on valtakunnanvoudinviraston mukaan viisi vuotta pidempi eli 25 vuotta.

Ulosotossa ei kuitenkaan oteta automaattisesti huomioon velan erääntymisestä laskettavaa vanhentumista, vaan velallisen on oltava tarkkana, osattava vedota siihen ja esitettävä erääntymisestä selvitys.

Ennen säännöksen voimaantuloa velkoja saattoi pidentää velan perintää määräämättömän ajan, jos hän katkaisi velan vanhentumisen muistuttamalla velallista maksamattomasta velasta vapaamuotoisesti aina viimeistään kolmen vuoden välein.

Lakimuutoksella vuonna 2015 myös tällaisille veloille tuli lopullinen vanhentumisaika.

Vanhentumislain mukaan myös velkaan liittyvät korot ja muut liitännäiskustannukset vanhentuvat velan pääoman vanhentuessa.

Jos velalliselta on ulosmitattu ennen velan vanhentumista omaisuutta, saadaan nämä varat vielä käyttää vanhentuneen velan lyhentämiseksi, valtakunnanvouti tiedottaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu