Paikallisurheilu

Lääkäri teki mummo-potkimisesta urheilua

Hannu Vierikko esittää syystäkin ylpeänä potkuenergialla kulkevia keksintöjään. Kolmevuotias Iisakki on jo melkoinen potkukelkkailija.

Aki Saranen

Pakilalaisesta Hannu Vierikosta piti tulla lääkäri, mutta potkukelkkailu ja potkupyöräily veivät miehen.

– Onhan se noloa tunnustaa. Olen käynyt lääkiksen kaikki kurssit ja pienellä puristuksella olisin voinut valmistua. Heti, kun pääsin, menin kesälääkäriksi ja tein kymmenen vuotta sijaisuuksia, joten en ollut mikään valelääkäri, viitoittaa 47-vuotias Vierikko.

Entinen suunnistaja oli kuitenkin hurahtanut pahan kerran itse kehittelemiinsä potku-urheiluihin. Vuonna 1987 perustetun Ketkupolkka ry:n alkuperäistavoitteisiin kuului, että potkukelkkailu ja -pyöräily tunnetaan kilpaurheiluna maalaismummojen etenemistavan ohella.

– Päivystin kuin hullu ja yritin samaan aikaan olla huippu-urheilija. Perustin firman vuonna 1994. Vuorokauden sairaalahukin jälkeen kokosin kickbikeja. Samalla yritin treenata ja perustaa perhettä, kertoo Vierikko hulluista vuosistaan.

Perhe hajosi, mutta uusioperhe syntyi.

Valintoja uuden urheilun suuntaan ei ratkaissut raha, vaan sydän.

– Intohimo kantoi. Ensimmäisen palkan maksoin itselleni vasta vuonna 99.

– Kuinka luonnollista ja hauskaa tämä on ja kuinka kovaa potkien pääsee, huokaa Vierikko vetäistyään juuri kympin alle 28 minuuttiin kirittäessään maantiejuoksijoita Sotungintiellä.

Mister potkukelkkailun ennätys kympillä on muuten 21.14., maratonilla 1.32 ja 100 kilometrillä 3.44.

– On minulla aikoinaan ollut kaikki maailmanennätykset, vihjaa Vierikko vaatimattomaan tyyliinsä.

Keksijä kehitteli samalla yhä virtaviivaisempia ja vauhdikkaampia menopelejä.

– Kickspark-potkukelkka ja Kickbike-potkupyörä ovat tuotemerkkejäni, huomauttaa Vierikko.

Vouhotus lähti 1987 Kuhmon SM-kisoista, jossa 172 senttinen ja reilut 70-kiloinen Vierikko voitti kostean yön jälkeen kaiken mahdollisen.

– Tajusin kuinka hieno laji on kyseessä. Multian MM-kisoissa olen ollut vuodesta 1988 lähtien joka kerta. Yli 50 henkilökohtaista maailmanmestaruutta minulla on. Olen nimenomaan potkimiseen lahjakas ja toivottoman painava juoksijaksi, vaikka rasvaprosentti oli parhaimmillaan viisi ja juoksukin kulki, latelee Vierikko.

Värkkäilystä kirvonnut tuotekehittely on johtanut siihen, että nykyisin Vierikko vie Kickbikeja 15 maahan Euroopasta Kanadaan ja Australiaan saakka. Osien valmistaminen ja Kickbikien kokoaminen tapahtuu pääasiassa Shanghaissa, ”jotta saadaan laatutuotteita edullisesti”.

– Porukka ei ymmärrä, että Kickbiken runko on huomattavasti kalliimpi kuin fillarirunko. Vaatimukset ovat ihan samat kuin Nokialla. Kiinalaiset tietävät että kun Hannu tulee, joudutaan töihin. Ryömin tehtaan lattialla ja luon suhteita, kiteyttää 25 kertaa Kiinassa käynyt Vierikko sikäläisen työnkuvansa.

Kaikkiaan hän vastaa yrityksensä tuotesuunnittelusta ja -kehittelystä, tuotannosta ja laadunvalvonnasta sekä maailmanlaajuisesta myynnistä ja markkinoinnista.

Kuudenlaisia Kickbikeja menee vuosittain kaupaksi yhteensä noin 5 000, Kicksparkeja vähemmän.

– Temppupotkulautoja myytiin viime vuonna 6 000, mainitsee Vierikko uudesta oheismyyntituotteestaan.

Rikastumaan potkupioneeri ei ole kuulemma vielä päässyt.

Ensimmäiset kilpurit olivat alkeellisia.

– Talvella vedimme viritetyillä kelkoilla. Joku potkukelkka löytyi autotallista. Kävimme Pirkkolassa ja Paloheinässä koputtamassa oville ja kysymässä vanhoja potkukelkkoja. Jollakin kymmenellä markalla saatiin ostettua.

– Sama stoori kesällä. Mentiin ensin nelipyöräisillä pyöräpotkukelkoilla, kehitettiin potkutekniikoita ja sitten huomasin, että tällehän on markkinarako.

Nyt toimitusjohtaja testaa huippuunsa viritettyjä menopelejään päivittäin työmatkoillaan Helsingin, Vantaan ja Sipoon rajamailta Oulunkylään. Alla on yleensä Kickbike, talvella nastarenkainen.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikallisurheilu

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu