LukijaltaTällä palstalla julkaistaan lukijoiden mielipidekirjoituksia.

Vantaalla on tehtävä investointeja ilmastotyöhön

Ilmastonmuutoksen hidastaminen on globaali tai vähintään valtion mittakaavan asia. Riskeihin varautuminen, päästöjen vähentäminen ja viime käden vastuunkanto on silti kunnan tehtävä.

Vantaa on monien muiden kuntien tavoin ottanut kunnianhimoisen ja tärkeän askeleen kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Kestävää päätöksentekoa ja toimintaa tukemaan on laadittu resurssiviisauden tiekartta. Kaupunki on myös toteuttanut innovatiivisia hankkeita ilmastotietoisuuden ja ilmastonsuojelun lisäämiseksi (esimerkiksi ilmastokatuhanke Tikkurilassa).

Tarvitsemme kuitenkin suurempaa panostusta. Tästä vuodesta alkaen on tavoitettava keskimäärin seitsemän prosentin vuotuinen päästövähennys.

Tällä hetkellä päästövähennys on vain yhden prosentin verran.

Saavuttaakseen hiilineutraaliuden tavoitteen Vantaan on ryhdyttävä rohkeisiin konkreettisiin toimenpiteisiin, joihin on sitouduttava laajasti ja pitkäkestoisesti. Lisäksi tarvitsemme resurssiviisauden tiekartassa jo pohdittujen asioiden lisäksi uusia suunnitelmia.

Pienen mittakaavan ja irrallisten hankkeiden, kokeilujen ja pilottien sijaan tarvitaan hyvin koordinoitua, pitkäjänteistä ja suunnitelmallista toimintaa. Uusien ratkaisujen ja niiden käyttöönottojen ja toteutumisen ei tule nojata vain ulkopuolisiin hankerahoituksiin, jolloin toiminnan jatkuvuutta on vaikea turvata.

Riskinä on se, että kokeilut jäävät erittäin mielenkiintoisiksi mutta vain kokeiluiksi. Vantaan pitää varmistaa, että onnistuneita ympäristöystävällisiä ja ilmastonkestäviä ratkaisuja testaavia pilotteja skaalataan koko kaupungin tasolle.

Tavoite on käytännössä mahdotonta saavuttaa ilman kovaa asiantuntemusta, asiantuntijan toteuttamaa koordinointia, lujaa panostusta ja aiempaa suurempia ja selkeästi kohdennettuja resursseja.

Myös työnantajana Vantaan on otettava tämä huomioon. Vantaalla jo toimiville ympäristökeskuksen asiantuntijoille on kohtuuton taakka tehdä ilmastotyötä muiden töiden ohella. Näihin tehtäviin esimerkiksi Helsingissä on palkattu neljä asiantuntijaa. Vantaalla tähän mennessä nolla. Ilmastotyön toteuttaminen olemassa olevilla resursseilla muiden töiden ohella hyvin todennäköisesti kapenee pakollisten raporttien laatimiseksi.

Vantaan päästöt olivat vuonna 2017 asukasta kohden pääkaupunkiseudun korkeimmat, eikä Vantaa ole kyennyt vähentämään päästöjään samaan tahtiin kuin Helsinki ja Kauniainen. Vantaalla ei ole varaa jäädä jälkeen muista kunnista. Ilmastotyö vaatii tekoja ja teot vaativat resursseja.

Pelissä on se maailma, jonka jätämme jälkipolvillemme.

Maija Rautavaara, kaupunginvaltuutettu, ympäristölautakunnan puheenjohtaja (vihr.)

Sveta Silvennoinen-Hiisku, kaupunginvaltuutettu (vihr.)

Lukijalta

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet