LukijaltaTällä palstalla julkaistaan lukijoiden mielipidekirjoituksia.

Vauvaperheet tarvitsevat tukea

Helsingissä vauvaperhetyön tärkeys on tunnistettu jo kauan sitten. Vantaalta terapeuttisen vauvaperhetyön yksikkö puuttuu, kirjoittaa Minna Atiye.

Arkisto/Risto Aalto

Häiriöt lapsen ja vanhemman varhaisessa vuorovaikutussuhteessa ovat yhteydessä lapsen psyykkisiin, somaattisiin ja sosiaalisiin ongelmiin.

Turvaamalla lapselle riittävän hyvän vuorovaikutussuhteen kehittyminen, voidaan ratkaisevasti vaikuttaa lapsen tulevaisuuteen.

Vanhemman mielessä tapahtuu erityisiä muutoksia raskausaikana ja lapsen synnyttyä. Esimerkiksi oman lapsuuden käsittelemättömät asiat nousevat helpommin pintaan.

Erityisen haavoittuva tilanne on silloin, kun vanhemman mielenterveyden häiriö, päihteidenkäyttö, liiallinen psyykkinen kuormitus tai vauvan erityinen, tavallisesta poikkeava vaativuus hoidossa heikentää vanhemman kykyä olla vauvan kanssa myönteisessä vuorovaikutuksessa.

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (Lape) valmistelussa tuotiin kehitysehdotus, jonka mukaan tulevissa perhekeskuksissa tulisi olla terapeuttisen vauvaperhetyön palvelua. Se on tarkoitettu lasta odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille silloin, kun raskauteen, vauvan syntymään tai sen jälkeiseen aikaan liittyvät haasteet heijastuvat vanhemmuuteen sekä vanhemman ja vauvan väliseen suhteeseen. Tätä palvelua tarvitaan, kun neuvolan ja muiden perustason palveluiden tuki ei riitä.

Terapeuttisessa vauvaperhetyössä vanhempaa muun muassa autetaan huomaamaan vauvan viestit, ymmärtämään niitä ja vastaamaan vauvan tarpeisiin oikealla tavalla ja oikea-aikaisesti.

Vantaalta puuttuu terapeuttisen vauvaperhetyön yksikkö.

Naapurikaupungeissamme on terapeuttisen vauvaperhetyön tärkeys tunnistettu jo kauan sitten. Helsingissä on ollut terapeuttisen vauvaperhetyön yksikkö 20 vuoden ajan, Espoossa 15 vuoden ajan.

Kaupungin kuluvan vuoden talousarviossa on sovittu seuraavasta tekstilisäyksestä perhepalveluiden alle: ”Selvitetään terapeuttisen vauvaperhetyön organisointia olemassa olevien resurssien puitteissa.” Nykyresurssien puitteissa ei terapeuttista vauvaperhetyötä kuitenkaan voida meillä asianmukaisesti järjestää.

Olemassa oleva resurssi on 1,4 henkilötyövuotta. Palvelun tarvitsijoita olisi moninkertaisesti enemmän, kuin mitä voidaan tällä hetkellä ottaa.

Vertailun vuoksi: Helsingissä terapeuttista vauvaperhetyötä tekee 14 työntekijää, Espoossa 8 ja Vantaalla siis 1,4. Yksikön perustamisesityksessä kerrotaan, että yksikköön tarvitaan vähintään 6 työntekijää. Nämä kuusi työntekijää eivät sisälly kaupungin ensi vuoden budjetin kehykseen.

Riittävän hyvä varhainen vanhempi-lapsi vuorovaikutus suojelee lasta läpi elämän. Sen sanotaan olevan valttikortti elämään. Entä he, jotka eivät ole saaneet tätä valttikorttia? He käyttävät elämänsä aikana todennäköisesti enemmän terveyden- ja sosiaalihuollon palveluja. He tarvitsevat koulussa keskimääräistä enemmän tukea mm. oppimiseen ja käyttäytymisen säätelyyn. He todennäköisesti käyttävät enemmän päihteitä. Heillä esiintyy enemmän mielenterveyden häiriöitä. He itse ja heidän mahdolliset tulevat lapsensa päätyvät muita useammin lastensuojelun asiakkaiksi.

Vantaa haluaa panostaa ennaltaehkäiseviin palveluihin. Toivon, että myös Vantaalla ymmärrettäisiin terapeuttisen vauvaperhetyön merkitys. Se myös säästäisi myöhemmin tulevia kalliimpia kustannuksia.

Minna Atiye
kaupunginvaltuutettu (vihr.)
psykologi

Lukijalta

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet