Mia LindströmKirjoittaja on Vantaan Sanomien päätoimittaja.

Riittävätkö rahat myös ratikkaan?

(PÄÄKIRJOITUS) Vantaan kasvu jatkuu vahvana myös ensi vuonna. Neljässä vuodessa kaupunkiin on muuttanut liki 18 000 uutta asukasta.

Tämä tarkoittaa, että peruspalveluihin on satsattava jatkossakin. Ensi vuonna eri puolille kaupunkia on tarkoitus rakentaa päiväkoteja ja kouluja sekä korjata jo olemassa olevia. Lasten määrän on ennustettu kasvavan yhteensä noin 600:lla.

Kaikkiaan investointeihin on varattu 149 miljoonaa euroa. Se ei ole kovin paljon, jos miettii Vantaan voimakasta kasvuvauhtia.

 

Vantaalaisten huolet palvelujen toimivuudesta on huomioitu kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä muun muassa siten, että terveysasemille on tarkoitus palkata lisää henkilökuntaa. Kaikkiaan sosiaali- ja terveystoimeen perustetaan yli 100 lisävakanssia.

 

Kasvupaineiden keskellä Vantaan kaupunki haluaisi edistää myös Vantaan ratikan suunnittelua. Tämä on mahdollista, jos valtuusto hyväksyy yleissuunnitelman ja tekee päätöksen jatkosuunnittelusta.

Ratikan katu- ja toteutussuunnittelu maksaisi Vantaalle vuosina 2020–2023 arvion mukaan yhteensä 19,5 miljoonaa euroa. Jos kaupunki saisi hankkeelle EU-rahaa, pienenisi Vantaan maksama osuus arviolta 13 miljoonaan euroon.

Kokonaisuudessaan ratikka tulisi maksamaan yli 300 miljoonaa euroa. Se, osallistuuko valtio ratikan rahoittamiseen maksamalla 30 prosenttia rakentamiskustannuksista, on vielä auki.

Jos rahoitus järjestyisi, voisivat ratikan rakennustyöt alkaa todennäköisesti vuonna 2025.

Voimakkaasti kasvava Vantaa tarvitsee tulevaisuudessakin toimivat joukkoliikenneyhteydet. Ratikalla on positiivinen merkitys täydennysrakentamisessa, uusien työpaikkojen luomisessa ja alueiden vetovoimaisuudessa.

Keskustelu ratikasta ja sen erilaisista rahoitusmalleista nousee varmasti yhdeksi loppuvuoden paikallisista puheenaiheista.

 

Mia Lindström

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet