LukijaltaTällä palstalla julkaistaan lukijoiden mielipidekirjoituksia.

Pohjoisesta Stadin reunalle

Johanna Erjonsalo

(KOLUMNI) Päätös tuli yllätyksenä, vaikka oli asiasta aikaisemmin ollut puhetta. Olin haaveillut jo muutaman vuoden pääkaupunkiseudulle muutosta, mutta en ollut odottanut sen tapahtuvan näin aikaisin.

Matka Vantaalta kotikaupunkiini Ouluun oli pitkä. Aikaisemminkin muuttaneena tiesin, että uudet koulutoverit, puhekulttuuri, kotikulmat ja niiden mukana runsas Google Mapsin kanssa harhailu odottaisivat minua jälleen.

Muutosta on nyt yhdeksän kuukautta, joten voin jo sanoa kotiutuneeni Vantaalle. Maaliskuussa täytin 15 vuotta ja nyt olen päätynyt Vantaan Sanomiin tutustumaan työelämään.

Tähän vuoteen on mahtunut oivalluksia sekä haasteita, mutta nyt asiat alkavat näyttää kirkkaammilta.

Vaikka aluksi sitä epäilin, niin totta se oli: täällä on huomattavasti lämpimämpää kuin pohjoisessa. Sen lisäksi, ettei toppatakkia tarvitse kaivaa esiin aivan yhtä aikaisin kuin ennen, keväällä puut täyttyivät kukista ja syksyllä miltei tulenpunaiset vaahterat koristavat tienvarsia.

Citykanit ja rusakot juoksentelevat takapihalla, mikä aiheuttaa oudon fiiliksen siitä, että olisi luonnon keskellä asfalttiteiden ja betonirakennusten lomassa. Kesällä valoa on vähemmän. Sekään ei haittaa, mikäli mielii hämärässä nukkua.

Koulua minun täytyi vaihtaa joululoman jälkeen. Vastassa oli hieman opintojen kiinniottoa ja runsaasti opiskelua vapaa-ajalla. Uudessa koulussani on kolme kertaa enemmän oppilaita kuin vanhassa. Huomasin kouluni nuorten tuntevan toisensa melko hyvin.

Netin kautta kaikki tuntevat kaikki, joten minäkin päätin tutustua rohkeammin ihmisiin. Minut otettiin vastaan lämpimästi ja uudet ihmiset tulivat juttelemaan jopa tuttavallisemmin kuin pohjoisessa. Tämä yllätti minut, sillä olin kuullut täysin päinvastaista.

Liikenne täällä tuntuu kovin modernilta. Ratikat ajavat Helsingin keskustassa ihmisten loikkiessa niiden tieltä, busseja on paljon enemmän, juna-asemilla on yli kolme raidetta, metro on kai sama asia kuin lähijuna, mutta maan alla. Suojatien ylittääkseen pitää painaa nappia. Kehäteillä on myös käytössä uskomattomat kolme ajokaistaa: kuinka suurkaupunkimaista!

Kaikki on täältä Vantaalta käsin lähellä: museot, tapahtumat, teatterit, isot yritykset, mediatalot, eduskuntatalo, ja lista jatkuu. Siksipä on hassua, ettei koulussa käytetä näitä palveluja ja mahdollisuuksia hyväksi. Miksemme voisi vierailla vaikkapa luokan kanssa enemmän yleissivistävissä paikoissa? Sijaintia tulisi käyttää enemmän hyväksi.

Nautin elämästä stadin reunalla, sillä asunhan melkein kehä III:sen sisäpuolella. Vantaa tarjoaa minulle myös tulevaisuudessa hyvät mahdollisuudet jatko-opintojen kannalta. Vantaalla asuminen onkin aika siistii.

Elli Salonen

Tet-harjoittelija,

Peltolan koulu

Lukijalta

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet