Mia LindströmKirjoittaja on Vantaan Sanomien päätoimittaja.

Kouluruoan uudet maut

(PÄÄKIRJOITUS) Yksi koululaisten suosikkiruoista vuodesta toiseen ei sisällä lainkaan lihaa. Pinaattilettuja on popsinut moni nykyvanhempi jo omassa lapsuudessaan ja nyt on jälkikasvun vuoro.

Tässä lehdessä kerromme, että kouluruoassa ei käytetä lihaa enää entiseen malliin. Proteiinia ruokaan tulee nyt kasvikunnasta, kun raaka-aineena käytetään esimerkiksi vehnähernemurua, erilaisia papuja ja soijaa (s. 6).

Kauas on tultu niistä ajoista, jolloin kasvissyöjiä oli marginaalisesti ja kasvisruoka oli ruokaa, josta oli poistettu liha. Jos vanhoja muistelee, ei liene ihme, että myytti kasvisruoan ravintoköyhyydestä ja mauttomuudesta puhuttaa yhä säännöllisesti.

Nyt vantaalaiskoululaiset syövät kasvisruokaa joka viikko kasvisruokapäivänä, osa muulloinkin. Kokolihaa on ruoissa harvoin, Vantaalla vain kerran kuudessa viikossa.

Kouluihin ja päiväkoteihin ruokaa valmistavassa Vantissa uutta reseptiikkaa testataan ja ruokia maistatetaan lapsilla. Se on hyvä. Mitä maistuvampaa kasvisruoasta – tai kouluruoasta ylipäätään – saadaan, sitä vähemmän sitä päätynee biojätteeseen.

Kasvisruoka tulisi nähdä yhä enemmän normaalina osana ruokailua, ei vain vaihtoehtoisena lihan korvikkeena. Yhtä lailla moni syö kalaa kerran viikossa. Harva mieltää kalapuikkojakaan liharuoan korvaajaksi.

Oli ruoassa sitten lihaa tai kasvista, tärkeämpää olisi, että lapset ja nuoret söisivät koulussa monipuolisen aterian.

Tuoreimmassa kouluterveyskyselyssä käy ilmi, että 8. ja 9.-luokkalaisista pojista 38,3 prosenttia ja tytöistä 42,8 prosenttia syö koululounaan joka päivä. Reilut 20 prosenttia pojista ja 15,5 prosenttia tytöistä syö kouluruoan vain yhtenä tai kahtena päivänä viikossa. Vielä pienemmäksi luvut käyvät niiden kohdalla, jotka syövät koululounaan kaikki osat, eli lämpimän ruoan, maidon, leivän ja salaatin.

Tässä on nuorilla vielä petrattavaa.

Mia Lindström

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet