LukijaltaTällä palstalla julkaistaan lukijoiden mielipidekirjoituksia.

Verotulotasaus ja Vantaa

Vantaan Sanomat otsikoi verotulotasauksen syövän Vantaan taloutta (VS 20.11.). Artikkelissa viitataan ilmeisesti valtionosuuksien tasaukseen.Tasauksessa ei kuitenkaan siirrellä kuntien verotuloja kuntien välillä vaan lisätään tai vähennetään kunnan valtionosuutta.

Valtionosuuden tasaukseen vaikuttavat koko maan keskimääräinen verotulo, veroprosentti, kunnan oma verotulo ja laissa säädetty tasausraja.

Tasaus täydentää muuta valtionosuusjärjestelmää, jonka kautta ohjautuu noin neljä viidestä valtionosuuseurosta.

Noin 80 prosenttia valtionosuuksista määräytyy niin sanottujen kustannusperusteisten kriteerien mukaan.

Näistä kriteereistä tärkein on väestön ikärakenne. Yleistäen: mitä enemmän lapsia ja koululaisia tai vanhuksia, sen enemmän asukasta kohti laskettuja valtionosuuksia.

Artikkelissa tarkoitettu valtionosuuksien tasaus on yleinen kaikissa vertailukelpoisissa valtionosuusjärjestelmissä. Esimerkiksi Ruotsissa sen paino on olennaisesti suurempi kuin Suomessa.

Perimmältään sen tarve johtuu siitä, että kuntalaisten tulotasossa on maan eri osissa huomattavia eroja. Sama koskee yhteisöveron ja kiinteistöveron tuottoa kunnan tulopohjassa.

Eroja on myös palvelutarpeissa ja palvelujen tuotantokustannuksissa. Tämä heijastuu myös kuntien veroprosenttien eroihin. Esimerkiksi peruskoulun järjestämisvelvoite on sama kaikissa kunnissa.

Yhden veroprosenttiyksikön veronkiristyksen vaikutus verotuloihin asukasta kohti on Halsualla huomattavasti pienempi summa peruspalvelujen rahoittamiseen kuin Kauniaisissa.

Tasaus toimii myös tilanteessa, jossa esimerkiksi Vantaan verotulolot heikkenisivät yhteisöveron romahduksen johdosta. Tällöin kaupungin saamat valtionosuudet kasvaisivat, tosin viiveellä. Näin tapahtui esimerkiksi Salossa. Yhteisöveron riski on myös kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa veron suhdanneluonteen vuoksi.

Artikkelissa mainittu maahanmuuttokustannusten kustannustenjaon selkeyttäminen valtion ja kuntien välillä saattaa olla aiheellista.

Selvityksiä on tehtykin, mutta tulosten tulkinta ei välttämättä ole yksinkertaista. Kustannustejako on syntynyt tilannenkohtaisten ratkaisutarpeiden pohjalta. Muutokset tulisi kuitenkin tehdä monimutkaistamatta nykyjärjestelmää.

Rainer Alanen

Lukijalta

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet