LukijaltaTällä palstalla julkaistaan lukijoiden mielipidekirjoituksia.

Sisäilmakorjauksiin laatua kunnollisella seurannalla

Kun laaja tutkimus osoitti korjaamisen olevan surkeaa, budjetista poistettiin korjaamisen onnistumisen mittaus.

Vantaan sisäilma-asioiden neuvottelukunta tähdensi vielä keväällä lausunnossaan (27.5.2019): “Korjattujen kohteiden ja korjauksien onnistumisen seuranta ei ole nykyisin riittävää. Seurantakyselyillä on syytä selvittää korjausten onnistumista.”

Tämän viranhaltijat jättivät huomioimatta.

Korjausaste on osassa kouluja jopa 200 prosenttia. Rakennukset maksetaan siis moneen kertaan ilman että ne tulevat kuntoon. Usein eri kuntotutkimuksissa todetaan vuodesta toiseen samat ongelmat.

Kustannukset ovat hurjia. Tämän lisäksi Vantaa rakentaa kokoisiaan kaupunkeja vähemmän uusia päiväkoteja ja kouluja, joten huonokuntoisten rakennusten tekohengitys syö verorahoja.

Nykyinen mittari sisäilman parantumiselle on nollamittari: se että jotain korjataan, ei juuri auta sisäilmaan. Useiden tehtyjen tutkimusten mukaan korjaukset useimmiten epäonnistuvat.

Vantaan kannattaisi katsoa asioita myös taloudellisesta näkökulmasta. DI Holmijoen terveystaloudellinen tutkimus sai niin merkittävän rahoituksen Työsuojelurahastolta, että se olisi mahdollista toteuttaa Vantaalla ilmaiseksi: Mitkä korjaavat toimenpiteet vähentävät sisäilman aiheuttamaa terveyshaittaa, ja mitkä eivät. Eli mitä pitää tehdä, jotta sisäilman aiheuttama terveyshaitta pienenee. Tämä on korjausten ytimessä.

Sisäilman aiheuttama terveyshaitta ei poistu sillä, että terveyshaittaa ei mitata eikä omaa toimintaa olla valmiita kehittämään.

Sirpa Siru Kauppinen, DI
ympäristötekniikan M.Sc.
kaupunginvaltuuston 2. vpj. (vihr.)

Lukijalta

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet